Suomalaiset haluavat parempaa ilmastopolitiikkaa!

 |  Ei kommentteja

Ympäristöministeriö julkaisi tänään suomalaisen ilmastobarometrin tulokset. Kyselytutkimuksesta käy ilmi, että suurin osa suomalaisista kokee ilmastonmuutoksen suureksi globaaliksi uhaksi ja on sitä mieltä, että Suomen pitää toimia aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjumiseksi riippumatta muiden maiden toimista.

Näin vaalien alla on erityisen tärkeää, että valtaosa kansasta haluaa ilmastonmuutoksen torjumisen hallitustavoitteeksi myös tulevalle kaudelle. Se on vihreille tärkeä tavoite, jonka puolesta voi äänestää sunnuntaina.

Kuluneen kauden onnistumisiin kuului uuden ilmastolain läpimeno, minkä valmistelussa olin itsekin mukana loppumetreillä ympäristövaliokunnassa.

Ilmastolaki oli tärkeä askel sekä konkreettisesti että symbolisesti. Sen myötä Suomen kokonaispäästövähennystavoitteeksi vuoteen 2050 mennessä kirjattiin 80% vähennys vuoden 1990 tasosta. Tähän lasketaan siis sekä EU:n päästökaupan alaiset sektorit, kuten energiantuotanto, että muut sektorit.

Ilmastolaki oli yksi vihreiden hallitustavoitteista kuluneella kaudella, ja sen läpimeno oli kovan työn tulos. Lakiin kuitenkin liittyy ainakin kaksi riskiä. Ensimmäinen on, että 80% päästövähennystavoite on jo nykytiedon valossakin liian matala, eikä sitä välttämättä edes saavuteta.

Itse ajoin kansainvälisen ilmastopaneelin suositusten mukaisia, vähintään 90% päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä. Jos on riski, että tavoite ei toteudu, on parempi asettaa mahdollisimman kunnianhimoinen tavoite heti alkuun.

Toinen riski on, että ilmastolain voimaan astumisen myötä ilmastopolitiikan aktiivisen edistämisen tarpeellisuus koetaan vähemmän kiireelliseksi.

Ilmastolain tarkoituksena on luoda puitteet johdonmukaiselle ja pitkäjänteiselle ilmastopolitiikalle – toisin sanoen edesauttaa ilmastonmuutoksen huomioonottamista kaikilla hallinnon aloilla ja talouden sektoreilla.

Ilmastolaki itsessään on kuitenkin siis vain puitelaki, ja määrätietoista ilmastonmuutoksen torjuntaa tulee jatkaa entistä aktiivisemmin kaikilla politiikan osa-alueilla. Tätä voidaan toteuttaa uusilla laeilla ja asetuksilla, jotka luodaan nimenomaan vaikkapa rajoittamaan päästöjä tai kannustamaan energiatehokkuuteen.

Toisaalta vähintään yhtä tärkeää on, että myös lakiesitykset, jotka eivät suoraan liity esimerkiksi energiantuotantoon arvioidaan ilmastovaikutuksien kannalta. Näin varmistamme, että Suomen lainsäädäntö kokonaisuudessaan uudistuu ilmastoystävällisempään suuntaan, ja että emme kasvata päästöjä epäsuorasti toisaalla, vaikka onnistuisimme leikkaamaan niitä jollain yksityiskohtaisella asetuksella.

Ilmastonmuutoksen kannalta kun on ihan sama, tulevatko päästöt lehmästä vai lentokoneesta. Juuri tämän takia kokonaispäästövähennystavoite on niin tärkeä osa ilmastolakia.

Ilmastonmuutos on meitä kaikkia koskettava asia. Tehdään siis kaikkemme sen pysäyttämiseksi. Johdonmukaisesti, tehokkaasti ja edelläkävijänä. Nyt jos koskaan.

P.S. Olen energialuokitukseltani A++ ehdokas eduskuntaan!

Kyselytutkimuksen tiivistelmän ja ilmastobarometrin datan voi ladata valtioneuvoston sivulta.

Kommentit

Kommentit