Saavuttamaton luokkaretki

 |  Ei kommentteja

Vähävaraisten perheiden lapset eivät pääse aina edes luokkaretkelle. Onni täällä vaihtelee, joskus myös tulotason mukaan. Luokkaretkellä voidaan tarkoittaa myös sosiaalista nousua yhteiskunnassa. Sekin on monelle yhä vaikeampaa, sillä köyhyys periytyy helposti vanhemmilta lapsille.

Suomessa köyhän perheen jälkeläinen elää suhteellisessa köyhyydessä, mikä tarkoittaa, että hän on huono-osainen verrattuna väestön keskimääräiseen elintasoon. Tuloerojen kasvaminen näkyy kipeimmin köyhien lapsiperheiden arjessa, kun lasta ei ole varaa laittaa edes melko tavanomaisiin maksullisiin harrastuksiin.

Pelastakaa Lapset ry teki juuri kyselyn (Lapsen ääni 2015), jonka mukaan köyhissä perheissä lapset eivät pysty aina edes käymään kavereidensa synttäreillä, saati matkustamaan. Perheen huono taloudellinen tilanne saattaa olla koulussa myös jatkuvan nälvimisen aihe. Lisäksi vanhempien ahdistus huonosta rahatilanteesta heittää varjon myös lapsen maailmaan. Köyhyyden ja osattomuuden vaikutukset lapsen kehittymiseen ovat todella kauaskantoiset.

Lasten eriarvoisuus on herättänyt viime aikoina paljon huolta suomalaisten keskuudessa. On syntynyt hienoja projekteja, kuten Jouluapu, jonka turvin on kerätty vapaaehtoisilta kansalaisilta joulupaketteja vähävaraisiin lapsiperheisiin. Vapaaehtoisuus on hienoa, mutta se ei vähennä tippaakaan valtion vastuuta.

Köyhyyden torjuminen ja lähtökohtien tasa-arvo tehdään tärkeillä rakenteellisilla uudistuksilla. Köyhyyttä torjumaan tarvitaan perustulo, jolla on myös työllistymistä edistävä vaikutus. Lasten eriarvoisuuteen pitää puuttua myös lapsilisien kohtentamisella, laadukkaalla varhaiskasvatuksella sekä pitämällä kiinni laadukkaasta ja tasa-arvoisesta opetuksesta. Maksuttomat oppimateriaalit,  harrastusmahdollisuudet ja nuorisotyö ovat myös avainasemassa.

Lasten köyhyyteen puuttuminen tarkoittaa perheiden sosiaalisen aseman parantamista kokonaisvaltaisesti. Asia on vakava ja sillä on kiire, sillä lähes miljoona suomalaista elää köyhyydessä tai köyhyysriskissä.

Köyhyydessä elävien alle 18-vuotiaiden määrä oli vuonna 2012 noin 102 000 henkilöä, mikä on 9,4% lapsista. Yhden huoltajien perheissä elävillä lapsilla köyhyysriski on yli kaksinkertainen muihin verrattuna.

Vihreiden yksi tärkein vaalitavoite on köyhyyden torjuminen. Emme halua maata, joka jakautuu leipäjonojen Suomeen ja menestyjien Suomeen. Emme halua lasten luokkayhteiskuntaa.

ME VAADIMME:

- Tehdään seuraavasta hallituksesta perustulohallitus, joka uudistaa suomalaisen sosiaaliturvan tälle vuosisadalle.

- Aloitetaan uudistus toteuttamalla ensin perustulokokeilu, jonka tuloksia hyödyntäen valmistellaan koko maassa käyttöön otettava perustulomalli.

- Jatketaan samalla määrätietoisia askelia nykyisen sosiaaliturvan sisällä kohti perustuloa: Parannetaan asumistukea ja korotetaan toimeentulotuen etuoikeutettua tuloa niin, etteivät pienet työtulot leikkaa tukia. Jatketaan tiellä kohti sosiaaliturvaa, joka on jokaisen henkilökohtainen oikeus, ja poistetaan puolison tai vanhempien tulojen vaikutus niistä etuuksista, joihin ne vielä vaikuttavat.

- Lisätään matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä palveluja, niin että ongelmat havaitaan varhaisessa vaiheessa. Näin ongelmiin saa apua ennen kuin on tarvetta kalliille erikoissairaanhoidolle tai vaativalle sosiaalihuollolle.

- Pidetään koulutus tasa-arvoisena ja maksuttomana – ehdoton ei lukukausimaksuille.

- Otetaan tavoitteeksi maksuttomat toisen asteen oppikirjat ja materiaalit ja luovutaan ylioppilaskokeiden koemaksuista.

- Varmistetaan että teknologiasta ei tule kuilua oppilaiden välille: digitaaliset oppimisvälineet eivät saa jäädä kiinni vanhempien tuloista.

- Taataan jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle paikka toisen asteen koulutuksessa.

Maailmaa muutetaan myös äänestämällä. Äänelläsi torjutaan köyhyyttä ja pidetään jokaisesta huolta.

Lähteitä ja lukemista:

Pelastakaa lapset: Lapsen ääni 2015

Jiri Sironen ja Ulla Saastamoinen (toim.): Köyhyys: Syitä ja seurauksia 2014

Kommentit

Kommentit