Mielenterveys on pääasia

 |  Ei kommentteja

Jokaisen elämässä on välillä mustia hetkiä, jolloin jaksaminen on koetuksella. Jos tunne kroonistuu ja sen kanssa jää yksin, ulospääsy voi tuntua toivottomalta. Ihminen masentuu, voi menettää työkykynsä ja samalla näköalan tulevaisuuteen.

Masennus on yleisintä etenkin nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Se tuntuu hätkähdyttävältä. Nuoruus on ikäjakso, jota ainakin mainosteollisuudessa ja nostalgiapuheissa ihannoidaan, haikaillaan ja palvotaan. Oikeassa elämässä nuoruus voi olla monelle todella raskasta aikaa.

Vuonna 2013 ennätysmäärä alle 35-vuotiaita nuoria joutui eläkkeelle mielenterveyssyiden takia. Suurin syy mielenterveysongelmien aiheuttamaan nuorten työkyvyttömyyteen on ollut masennus. Nuoruuden masennus on tuttua peräti 5-10 prosentille väestöstä ja oireilua on jopa 20 prosentilla.

Yksi merkille pantava seikka on, että koko väestöä tarkastellessa masennusta on erityisesti vähiten koulutettujen ja pienituloisten perheiden nuorilla. Esimerkiksi vanhempien työttömyydellä voi olla kauaskantoisia seurauksia myös nuorten mielenterveyteen ja sitä myöten koko tulevaisuuteen.

On huomioitava, että kaikki eivät hae apua tai saavat sitä liian myöhään. Kelan tilastojen mukaan nuorten masennukset myös toistuvat useimmin kuin aikuisten. Toistumisen taustalla on kesken jäänyt tai riittämätön hoito, minkä yhdeksi selittäjäksi on todettu psykoterapiapalveluiden vaihteleva ja riittämätön saatavuus.

Paitsi että mielenterveyden häiriöt ovat inhimillisesti raskaita koettelemuksia, niiden hoitamatta jättäminen on myös kallista yhteiskunnalle. On arvioitu, että kaiken kaikkiaan mielenterveysongelmat aiheuttavat vuosittain työpanoksen menetyksinä noin 10 miljardin kokonaiskustannukset.

Olisi siis todellinen win-win -ratkaisu laittaa kaikki peliin mielenterveysongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi.

MITÄ PITÄISI TEHDÄ:

– Tasoitetaan hyvinvointieroja ja otetaan käyttöön perustulo. Toimeentulo on merkittävä huolta ja murhetta aiheuttava kysymys monelle ihmiselle, erityisesti myös nuorille, joiden työttömyys on muuta väestöä suurempaa. Perustulo auttaisi vähentämään köyhyyttä ja epävarmuutta ja kannustaisi myös pientenkin työtulojen vastaanottamiseen. Sosioekonomiset terveyserot eivät kuulu tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, jossa kaikista pidetään huolta.

– Ennaltaehkäisevät mielenterveyspalvelut pitää saada kuntoon. Järkevästi suunniteltu mielenterveyspolitiikka yrittää havaita ongelmat jo siinä vaiheessa, kun ne eivät ole pahentuneet ja johtaneet esimerkiksi työkyvyttömyyteen. Tarvitsemme lisää erityisesti matalan kynnyksen palveluita ja sähköisiä palveluita, jotka mahdollistavat myös anonyymin asioinnin avun saamiseksi.

– Nostetaan mielenterveysongelmat ja ennaltaehkäisevät palvelut esiin myös kansanterveydellisenä tiedotushankkeena. Tietoa avun saamisesta ja hoitoon hakeutumisesta tulee olla helposti saatavilla niin kouluissa, sairaaloissa kuin työpaikoilla.

– Lisätään resursseja psykoterapiapalveluihin.

– Masennus voi alkaa vaania, mikäli nuori ei pääse kiinni opiskelu- tai työpaikkaan. Vuonna 2013 Suomessa tuli voimaan nuorisotakuu, joka tarkoittaa, että työvoima- ja elinkeinopalvelut tarjoaa nuorelle palvelua tai toimenpidettä vähintään kolmen kuukauden kuluessa työnhaun alkamisesta. Nuorisotakuuta on kehitettävä ja jatkettava myös seuraavalla vaalikaudella.

– Toteutetaan mielenterveyslain kokonaisuudistus. Kirjataan lakiin mielenterveyspotilaan oikeus laadukkaaseen hoitoon ja yksilölliseen hoitosuunnitelmaan. Kirjataan lakiin myös riittävä väestömäärään suhteutettu henkilöstömitoitus sekä henkilöstöltä vaadittava koulutustaso.

 

Vihreät eivät halua Suomea, jossa väestö jakautuu hyvin ja huonosti voiviin. Äänelläsi torjutaan köyhyyttä ja vaaditaan kunnolliset mielenterveyspalvelut

Kommentit

Kommentit