Kyselytuntikysymys: Suomen liittyminen rypäleaseet kieltävään sopimukseen

 |  Ei kommentteja

Johanna Sumuvuori/vihr:Arvoisa puhemies! Yli sata maata on eilen ja tänään allekirjoittanut rypäleaseet kieltävän Oslon sopimuksen, josta Suomi on päättänyt tässä vaiheessa jättäytyä pois. Sopimus tulee kieltämään sellaisen rypäleaseiden tuotannon, varastoinnin ja käytön, josta on siviiliväestölle kohtuuttomat seuraukset. Jo nyt on käynyt ilmi, että Suomen haluamia rypäleaseita ei välttämättä enää kehitellä ja niiden tarjonta vähenee ja hintataso todennäköisesti nousee. Kysynkin ministeri Häkämieheltä:

Antavatko muuttuvat markkinat aihetta arvioida uudelleen Suomen päätöstä olla liittymättä Oslon sopimukseen?

Puolustusministeri Jyri Häkämies: Arvoisa puhemies! Suomi on sotilasliittoihin kuulumaton maa. Näin ollen se rakentaa oman puolustuksensa uskottavan oman puolustuskyvyn varaan, ja tässä suunnittelussa rypäleaseilla on aivan keskeinen rooli. Niiden vaihtoehtoa emme pysty tänä päivänä tarkkaan ennustamaan, mutta voin sanoa sen verran, että se vaihtoehto on näiltä tuhovaikutuksiltaan siviileille vielä tuhoisampi. Suomihan tulevaisuudessa hankkii sellaisia rypäleaseita, joissa on tämä itsetuhomekanismi.

Eli kaiken kaikkiaan lienee niin, että tämä päätös, tämä Oslon sopimus, tulee jonkun verran muuttamaan tätä tuotantomarkkinaa, mutta tällä erää Suomi ei tuota sopimusta allekirjoita, ja me tutkimme sitten näitä vaihtoehtoja, mikäli jotkut potentiaaliset tuottajamaat menevät tähän sopimukseen, millä tavalla Suomi tämän asian ratkaisee.

Johanna Sumuvuori/vihr: Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille vastauksesta.

Mitä tulee tähän itsetuhoavuusmekanismiin, niin joidenkin asiantuntijoiden mukaan, jotka ovat olleet mukana miinojen ja rypäleaseiden raivaustöissä, ovat todenneet, että parikymmentä prosenttiakin jopa näistä niin sanotuista itsetuhoavuusmekanismilla varustetuista rypäleaseiden tytärammuksista saattaa maastossa kuitenkin vielä räjähtää.

Eduskunnan turvallisuuspoliittinen seurantaryhmä totesi kesäkuussa raportissaan, että kansainväliset aserajoitusprosessit pitäisi ennakoida puolustushankinnoissa paremmin. Ja nyt, kun miinojen korvaamiselle on etsitty vaihtoehtoja, olisin kysynyt, oliko harkittu kuitenkin muita asetyyppejä, joita ei aiota rajoittaa kansainvälisin sopimuksin.

Puolustusministeri Jyri Häkämies: Arvoisa puhemies! Suomihan oli mukana tässä Oslon prosessissa koko ajan. Samoin me olemme mukana YK:n alaisessa vastaavan tyyppisessä prosessissa, jota ehkä eräällä tavalla voidaan sanoa, että Suomi priorisoisi. Niin kuin totesin, Suomi hankkii vain sellaisia rypäleaseita, joissa tämä itsetuhomekanismi on 99 prosentin todennäköisyydellä, ja niin kuin totesin, se vaihtoehto on siviiliväestölle humanitäärisestä näkökulmasta haitallisempi. Näin ollen tämä on Suomen toimintalinja, mitä tulee näihin eri vaihtoehtoihin.

Kommentit

Kommentit

Kommentoi