Kirjallinen kysymys: Lastensuojelulain toimivuus tietoyhteiskunnassa

 |  Ei kommentteja

Eduskunnan puhemiehelle

Tammikuussa 2008 tuli voimaan uusi lastensuojelulaki. Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.

Uuden lastensuojelulain 25 § ulottaa ilmoitusvelvollisuuden lastensuojelutarpeen selvittämisestä myös nuorisotyöntekijöihin. Lastensuojeluilmoitus tehdään lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton tekemän selvityksen mukaan nuoret viettävät noin 60 % vapaa-ajastaan internetissä. Nuorisotyö on vastannut tähän nuorten vapaa-ajanviettotapojen voimakkaaseen muutokseen lisäämällä verkossa tehtävää nuorisotyötä. On nähtävissä, että verkossa tehtävän nuorisotyön resursseja tullaan lähivuosina edelleen vahvistamaan.

Verkossa tehtävän nuorisotyön yhteydessä tulee ajoittain tilanteita, joissa nuori sanoo jotain, mikä synnyttää tekstin lukevalle nuorisotyöntekijälle lastensuojelulaissa mainitun ilmoitusvelvollisuuden. Tämä voi liittyä esimerkiksi hyväksikäyttöön tai itsetuhoiseen käytökseen.

Nuoret toimivat verkossa usein täysin tai lähes anonyymisti. Nuorista saatetaan tietää etunimi ja koulu tai ainoastaan verkkoyhteyden ip-osoite. Nuoret käyttävät kuitenkin usein sellaisia yritysten ylläpitämiä palveluita, joissa nuorten henkilötiedot ovat yritysten tietokannoissa. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi suositut IRC-galleria ja Habbo Hotel.

Verkossa ilmenevän mahdollisen lastensuojelutarpeen selvittäminen edellyttää nuorisotyöntekijöiden (taho, joka työskentelee nuorten kanssa verkossa), sosiaalityöntekijöiden (taho, joka selvittää lastensuojelun tarpeen ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin) sekä poliisin (taho, jolla on oikeus selvittää verkossa anonyymisti toimivan nuoren henkilöllisyys) toimivaa yhteistyötä.

Verkossa nuorisotyötä tekevien nuorisotyöntekijöiden kokemusten perusteella tämä yhteistyö ei aina ole riittävän toimivaa. Prosessiin, jossa nuorisotyöntekijä on tehnyt anonyymin nuoren puheiden perusteella ilmoituksen sosiaalityöntekijälle, sosiaalityöntekijä on pyytänyt poliisia selvittämään nuoren henkilöllisyyden, poliisi on pyytänyt yritykseltä käytetyn ip-osoitteen perusteella nuoren henkilöllisyyttä ja yritys on ilmoittanut henkilöllisyyden poliisille ja poliisi edelleen sosiaalityöntekijälle, on saattanut kulua jopa 2,5 kuukautta.

Nuorten viettäessä noin 60 % vapaa-ajastaan verkossa nuorisotyöntekijät kohtaavat hyvinkin vakavia, mahdollisesti lastensuojelullisia toimenpiteitä edellyttäviä tilanteita. Tällöin 2,5 kuukauden selvitysaikaa ei voida pitää millään tavalla hyväksyttävänä.

Joissakin tapauksissa on saatettu tietää nuoren etunimi, kotipaikka ja koulu, mutta sosiaalityöntekijä ei silti ole nuorisotyöntekijän ilmoituksen jälkeen ryhtynyt mihinkään toimiin. Tämä viittaa siihen, että sosiaalityöntekijöillä ei aina ole riittävää ammatillista osaamista työskennellä verkossa. Tässä tilanteessa olisi aiheellista lisätä sosiaalityöntekijöiden koulutusta vastaamaan tietoyhteiskunnan asettamiin haasteisiin.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että lastensuojelulain toimivuus tietoyhteiskunnassa turvataan?

Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2009

Johanna Sumuvuori /vihr

— VASTAUS —

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Johanna Sumuvuoren /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 382/2009 vp:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että lastensuojelulain toimivuus tietoyhteiskunnassa turvataan?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Lastensuojelulain (417/2007) 26 §;n mukaan lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai kun lastensuojelun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä vastaanottaa lastensuojeluilmoituksen taikka saa muulla tavoin tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta.

Lastensuojeluilmoituksen tekemisestä säädetään lastensuojelulain 25 §:ssä. Uudessa lastensuojelulaissa ilmoitusvelvollisten piiriä on laajennettu ja ilmoituskynnystä on madallettu. Lain mukaan lastensuojelun tarpeen selvittäminen on sosiaaliviranomaisten tehtävä. Ilmoitusvelvollisuus syntyy, kun ilmoitusvelvollinen henkilö saa tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.

Lastensuojeluilmoituksen tekeminen ei automaattisesti synnytä lastensuojeluasiakkuutta, mutta lastensuojeluasian vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän on arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve. Lastensuojeluilmoitus johtaa kiireellisiin toimenpiteisiin, mikäli lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa. Muussa tapauksessa lastensuojelun sosiaalityöntekijän on päätettävä seitsemän arkipäivän kuluessa tehdäänkö ilmoituksen johdosta lastensuojelutarpeen selvitys. Jos selvityksen tekeminen aloitetaan, lapsi on lastensuojelun asiakas selvitysprosessin alkamisesta lähtien. Selvästi perusteettomat ilmoitukset eivät johda jatkotoimiin.

Lastensuojelulain 25 §:n 6 momentin mukaan lastensuojeluviranomaisen on velvollisuus salassapitoa koskevien säännösten estämättä ilmoittaa poliisille, jos on perusteltua syytä epäillä, että lapseen on kasvuympäristössään kohdistettu rikoslain (39/1889) 20 tai 21 luvussa säädetty teko, josta enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. Näissä tilanteissa lastensuojelun on viivytyksettä oltava asiasta yhteydessä poliisiin.

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on vastuussa siitä, että lastensuojelulain 27 §:n mukainen lastensuojelutarpeen selvitys toteutetaan ilman aiheetonta viivytystä. Selvityksen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden sisällä asian vireille tulosta eli ilmoituksen saapumisesta, asiakkaan yhteydenotosta tai lastensuojelun työntekijän saatua muutoin tietää lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Selvityksessä arvioidaan lapsen kasvuolosuhteita, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Lastensuojelutarpeen selvityksen päätteeksi tehdään yhteenveto lapsen lastensuojelun tarpeesta. Selvitys voi johtaa myös arvioon siitä, ettei lastensuojelutarvetta ole, vaan lapsi tai perhe ohjataan tarpeen mukaan muiden palvelujen ja tuen piiriin. Tällöin lastensuojeluasiakkuus päättyy.

Mikäli selvityksen perusteella katsotaan, että lapsi on lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarpeessa tulee huoltajalle ja lapselle ilmoittaa selvityksen valmistuttua lastensuojelun asiakkuuden jatkumisesta sekä aloitettava suunnitelmallinen lastensuojelutyö.

Sosiaalihuollon ammattilaisten käytössä on valtakunnallinen lastensuojelun käsikirja. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö järjestää kentällä koulutusta yhteistyössä terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja lääninhallitusten kanssa. Lastensuojelulain toimeenpanoa varten terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen on palkattu projektipäällikkö vuoden 2009 loppuun saakka. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla uusi lastensuojelua koskeva opas sekä lastensuojelun laatusuositus. Ohjeistuksessa ja neuvonnassa kiinnitetään huomiota myös tietoyhteiskunnan asettamiin vaatimuksiin.

Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 2009

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Kommentit

Kommentit

Kommentoi