Kyselytuntikysymys: Turkistarhauksen eläinsuojeluongelmien ratkaiseminen

 |  Ei kommentteja

Osallistuin kyselytunnilla keskusteluun turkistarhauksesta

Pentti Tiusanen/vas:Arvoisa puhemies! Varsin monet suomalaiset kodit ovat järkyttyneet siitä tiedosta, jonka he näkivät Ylen ohjelmassa eilen, ohjelmassa, joka on kuvattu suomalaisilla turkistarhoilla, ohjelmassa, joka paljasti eläinten kärsimyksen. Aivan toisin kuin kansanedustajille on kerrottu, nämä eläimet eivät elä sellaisissa olosuhteissa, joita voi pitää humaaneina, ihmisen toiminnan kannalta hyväksyttävissä olevissa olosuhteissa, vaan ahtautta, selvää kärsimystä, puremisjälkiä, vammautumista oli näkyvissä tässä dokumentissa.

Kysymykseni kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle: Onko jälleen kerran valvonta epäonnistunut?

Johanna Sumuvuori/vihr:Arvoisa puhemies! Oma kysymykseni liittyy tähän samaan asiaan. Ministeri Anttila totesi uutisoinnissa, joka koski näitä turkistarhojen laiminlyöntejä, että ministeri ei voi vastata siitä, jos joku ei hoida eläimiään. Ministeri voi kuitenkin vastata eläinsuojelulainsäädännön ajanmukaisuudesta ja siitä, että sen toteutumista valvotaan riittävästi. Suomessa on noin 1 200 turkistarhaa, ja se järkyttävä kuvamateriaali, joka nyt on tullut julkisuuteen, on kuvattu ainoastaan satunnaisesti valituilta 30 tilalta. Nyt Evira eli Elintarviketurvallisuusvirasto aikoo tarkastuttaa ne tarhat, joilta on kerätty kuvamateriaalia. Eviran mukaan tiloilla on kuvien perusteella syyllistytty törkeisiin laiminlyönteihin. Me emme voi saada varmuutta siitä, millaiset olosuhteet niillä muilla yli tuhannella turkistarhalla Suomessa on. Kysynkin ministeri Anttilalta:

Millaisia konkreettisia muutoksia turkistarhoja koskeviin säädöksiin aiotaan tehdä, jotta näin törkeät laiminlyönnit ja ongelmat, joita nyt on nähty, estyisivät?

Thomas Blomqvist/r:Värderade herr talman! Enligt uppgifter i pressen har arbetsminister Sinnemäki ansett att pälsnäringen som näring bör förbjudas i Finland. Det är ju en näring som sysselsätter ungefär 22 000 personer, och dessutom en näring som exporterar sina produkter. Jag förstår att minister Sinnemäkis ståndpunkt säkert baserar sig på de här problemen som nu har uppdagats.

Lehtitietojen perusteella olen kuullut, että ministeri Sinnemäki haluaa kieltää turkistarhauksen, elinkeinon, joka työllistää runsaat 20 000 henkilöä. Eläinten hyvinvoinnista täytyy tietysti pitää huolta, eikä eläinrääkkäystä voi missään olosuhteissa hyväksyä. Kaikki parannusehdotukset eläinsuojelulakiin ovat tervetulleita, mutta haluaisin kuitenkin kysyä pääministeri Vanhaselta:

Onko hallituksen linja ja mielipide sama kuin ministeri Sinnemäen, onko tarhauksen kieltäminen ratkaisu näihin ongelmiin?

Pääministeri Matti Vanhanen:Arvoisa puhemies! Jos ensin tähän yleiseen kysymykseen: huomasin, että ministeri Sinnemäki puolueensa puheenjohtajana ilmoitti sen puolueensa kannan, joka heillä on perinteisesti ollut, ja tähtäsi seuraavaan vaalikauteen. Tällainen poliittinen keskustelu on totta kai luonnollista ja sallittua. Hallituksen silmissä turkistarhaus on laillinen elinkeino, se työllistää paljon, sillä on merkitystä. Eläimet pitää hoitaa lain ja säännösten mukaisesti, kärsimystä ei saa tulla. Jos eläin sairastuu, sitä hoidetaan. Jos sairastuu pahasti, se pitää lopettaa.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila:Arvoisa puhemies! Ensinnäkin eläinten huonoa hoitoa ja huonoa kohtelua ei pidä hyväksyä missään tapauksessa. Sitä varten meillä on nämä valvontajärjestelmät ja sitä varten meillä on eläinlääkintähuoltolaki tullut juuri viime vuonna voimaan, jonka mukana me saamme 15 uutta läänineläinlääkärin virkaa, jotka ovat parhaillaan täytettävinä, ja nämä virat keskittyvät yksinomaan eläinten hyvinvointiin ja eläinsuojelutehtävien valvontaan.

Kaiken kaikkiaan turkisalalla on tehty tarkastuksia, ja viime vuosien kehitys on ollut se, että siellä on tehty tällaista laatutyötä, joka on selkeästi parantanut eläinten hyvinvointia. Mutta nyt nämä tilat, jotka näytettiin ja joita on kuvattu, tullaan kaikki tarkastamaan. Evira on pistänyt tarkastukset liikkeelle, ja läänineläinlääkäreiden johdolla niitä käytännössä tehdään. Jokainen tapaus, joka viittaa siihen, että siellä on tapahtunut rikos, ilman muuta viedään poliisille eteenpäin.

Ensinnäkään eläimiä ei saa pitää niin, että ne kärsivät, ja kärsivät eläimet pitää lopettaa. Eilisen illan videoissa nimenomaan oli kysymys eläimistä, jotka olisi pitänyt lopettaa jo aikaisemmin.

Sitten kysymys siitä, mitä me olemme tekemässä eläinsuojelulainsäädännön kanssa. Hyvinvointineuvottelukunta, jonka viime vuonna asetin, parhaillaan draftaa niitä muutostarpeita, joita eläinsuojelulainsäädäntöön tarvitaan, jotta eläinten hyvinvointia vielä voidaan parantaa. Odotan tältä neuvottelukunnalta nyt kevään kuluessa esitystä, ja sen jälkeen eläinsuojelulainsäädäntöön ja asetuksiin tarvittavat muutokset tullaan tekemään.

Sitten muistutan vielä siitä, että Eläinten hyvinvointikeskus on aloittanut toimintansa. Eli me olemme lainsäädäntöpuolella tehneet paljon töitä, ja yksi asia on vielä tulossa ihan lähiviikkoina, ja se liittyy rakentamiseen. Eläinten hyvinvointimääräyksiä tullaan kiristämään tuetussa rakentamisessa, jotta emme tue sellaista rakentamista, joka ei täytä korkeita eläinten hyvinvointivaatimuksia.

Pentti Tiusanen/vas:Arvoisa puhemies! Pääasia on, mikä on tilanne tällä hetkellä, arvoisa ministeri ja hallitus. Hallitus ei ole pystynyt eläinsuojelusta pitämään huolta. Tuotantoeläinten kohdalla sikatiloilla tilanne oli vastikään esillä. Nyt on turkiseläinten kohdalla. Kysymys on huonosta hallinnosta, ja siitä vastaa koko hallitus, ei ainoastaan maa- ja metsätalousministeri, joka kyllä aika pontevasti aina puolustelee nykytilannetta sillä, että tulevaisuudessa on paremmin, mutta tämä tulevaisuususko ei riitä. Nyt osa näistä tiloista oli sertifioituja tiloja, ja Oikeutta Eläimille -järjestön mukaan myös yksi tila kuului Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton hallituksen puheenjohtajalle, jotenka mistään sellaisista rajatapaustiloista ei ole voinut olla kysymys, vaan käytännöstä, joka hyväksytään ja joka hiljaisesti hyväksyy myös selvät eläinsuojelurikokset. Koko tämä elinkeino, sitä pitäisi katsoa eettisten silmälasien läpi, onko se hyväksyttävää.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila:Arvoisa puhemies! Sikatilojen kohdallahan teimme sellaisen ratkaisun joulun alla ja tammikuussa, kun koko ketju kokoontui aina tuottajasta teollisuuteen, tutkijat mukaan lukien, eläinten hyvinvoinnista vastaavat mukaan lukien, että koko ketju ja erityisesti teurastamot vastaavat siitä, että kun sinne tuodaan teuraaksi eläimiä, niitä ei otetakaan vastaan, jos ne eivät ole hyvän eläinten kohtelun tuloksena tuotettuja eläimiä. Eli teollisuus nyt on ottanut suuren vastuun siitä, että jatkossa sikatiloilta ei tule teuraaksi muita kuin sellaisia eläimiä, jotka täyttävät nämä säädökset. Minusta tämä on äärettömän suuri edistysaskel, koska siellähän se parhaiten nähdään, kun eläin tulee teuraaksi, missä kunnossa eläimet ovat. Silloin siihen voidaan puuttua, ja tähän teollisuus on sitoutunut.

Sertifioiduista tiloista sanon sen, että jos sertifioidulta tilalta löytyy tällainen, niin ilman muuta se sertifikaatti pitää kiireesti purkaa, koska sen sertifikaatin tarkoitus on turvata ja taata tietyt asiat, ja jos ei niin ole, niin ei ole oikeutta käyttää sertifikaattia. Tämä on päivänselvä asia.

Johanna Sumuvuori/vihr:Arvoisa puhemies! Toivon, että nämä kaksi perättäistä ikävää tapausta, kuvamateriaali sikatiloilta ja turkistarhoilta, eivät ole vain jäävuoren huippu, vaan me tarkastelemme laajemminkin, millaisia tiukennuksia ja parannuksia eläinsuojelulainsäädäntö Suomessa tarvitsee.

Olin ilahtunut kuullessani, että työryhmä pohtii mahdollista tiukempaa lainsäädäntöä tämän kevään mittaan. Siitä varmasti tulemme keskustelemaan enemmänkin. Mutta olisin vielä sen lisäkysymyksen esittänyt, että katsooko ministeri Anttila, että on riittävää, että Evira tarkastaa vain nämä 30 nyt esille tullutta tarhaa, vai olisiko syytä laajentaa tarkastuksia, sillä Suomessa on yli 1 200 turkistarhaa?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila: Arvoisa puhemies! Ensinnäkin eläinsuojelulainsäädännön ja -asetuksen muutostarpeet. Eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta tulee draaftaamaan, katsomaan, missä ne kehittämistarpeet ovat, ja sieltä odotan esitystä, niin kuin sanoin, kevään aikana.

Sitten kysymys siitä, kuinka paljon tarkastetaan. Jo Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan täydentävien ehtojen kautta tullaan varmasti tarkastamaan niin kuin on tarkastettu nyt vuonna 2008 esimerkiksi lähes sata tilaa, mutta me nyt katsomme, onko syytä sitten vielä lisätäkin sitä. Tästä me tulemme pitämään yhteistyössä palaverit. Sen jälkeen, kun nämä tarkastukset ovat ohi, niin voitte olla varmoja, että itse perehdyn hyvin tarkkaan, mitä sieltä on löydetty, niin kuin tein sikatilojenkin kohdalla.

Marjaana Koskinen/sd:Arvoisa puhemies! Viime vuosien aikana kymmenen Euroopan maata on lopettanut tai rajoittanut voimakkaasti turkistarhausta, ja Suomi on edelleen niitten maitten joukossa Puolan kanssa, joissa tämä tarhaus on hyvin sallittua, ja vuodenvaihteessa me teimme lainsäädännön, jossa lisättiin tarhaajien lomituspalveluita. Tämä eilinen A-studion ohjelma, joka taas kerran käsitteli räikyviä eläinsuojelurikkomuksia, niin siellä oli silmättömiä kettuja, tulehtuneita suita, kuolleita pentuja oli häkeissä, ja sitten kaksi kuukautta siitä, niin oli 30 sikatilaa, joissa oltiin samanlaisessa tilanteessa. Viime viikolla me, eduskunnan eläinsuojeluryhmä, tapasimme ministeri Sirkka-Liisa Anttilan, ja hän kertoi, että Suomessa ja EU:ssa eläinsuojeluasiat ovat menossa parempaan suuntaan. Minun mielestäni näin ei nyt vaan tapahdu. Meillä on koko ajan näitä hälyttäviä esimerkkejä siitä, että nämä tilat ovat ihan hunningolla. Siellä ei hoideta eläimiä. Meidän täytyy muistaa, että eläimet ovat alisteisia ihmisiin nähden, eli se hyvä hoito tulee ihmisten kautta, jotka pitävät näitä tiloja.

Miten aiotaan tätä Eviran organisaatiota nyt lähteä katsomaan ja eläinlääkintäjärjestelmää? Tämähän ei toimi nyt ollenkaan. Jo silloin aikoinaan, kun Anja Eerikäinen Varsinais-Suomessa kierteli tiloja, niin silloinkin tuntui, että asiat olivat paremmin kuin tällä hetkellä.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila: Arvoisa puhemies! Evirallahan on vastuu kokonaisuudessaan tästä tarkastustoiminnasta, mutta käytännön tarkastuksethan tehdään aluehallintovirastojen, läänineläinlääkäreiden johdolla yhteistyössä kunnaneläinlääkäreiden kanssa. Nyt on menossa se vaihe parhaillaan, että pitäisi kuntiin palkata lisää eläinlääkäreitä, jotta nämä eläinsuojelutarkastukset voitaisiin tehdä. Nyt on käymässä kuitenkin niin, että aika hitaasti palkataan niitä, ja siksi olen viime viikolla sanonut, että jos tämä ei kunnissa ala toimia, niin tulen selvittämään aika kiireestikin, että se homma valtiollistetaan, jolloin se saadaan sitten käytännössä turvatuksi. Nämä 15 läänineläinlääkäriä, jotka nyt ovat uusi resurssi viime vuonna hyväksytyn eläinlääkintähuoltolain mukaan, tulevat varmasti merkittävästi parantamaan tätä tilannetta. Sen sijaan, että nyt on löytynyt yksittäisiä tapauksia, joita ei saa löytyä, niin ei sillä pidä kuitenkaan kokonaisuudessaan sitä alaa leimata. Meillä on hyvin helposti semmoinen tilanne, että me ajattelemme, että jos yksi ajaa kännissä, niin kaikki ajaa kännissä. Näin se ei kuitenkaan ole.

Bjarne Kallis/kd:Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä ihmettelen, että on sellaisia moraalittomia henkilöitä, jotka tällaista sallivat omassa tarhassa, mutta tällaista on aina ollut ja valitettavasti tulee myöskin esiintymään. Mutta olen aivan vakuuttunut siitä, että tämä tilanne parantaa pitkässä juoksussa tilannetta tarhoissa. Pidän erittäin pahana, että yleistetään. Minäkin olen satunnaisesti käynyt kymmenissä tarhoissa enkä ole missään nähnyt mitään vastaavaa. Minä kysyn ministeriltä:

Kun te nyt paneudutte tähän asiaan, niin olisi erittäin tärkeää, että tulisi myöskin meidän kaikkien tietoon, minkälainen on se todellinen tilanne tarhoissa, ettei jää sellaista kuvaa, että kaikissa tarhoissa vallitsee tämmöisiä epäkohtia. Siis selkeät tiedot siitä, kuinka monta prosenttia tarhoista täyttää asiallisestikin ne kriteerit.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila: Arvoisa puhemies! Näin varmasti tullaan tekemään sen jälkeen, kun Eviran johdolla nämä tarkastukset on käytännössä toteutettu. Totta kai ne tiedot julkistetaan. Aivan samalla tavallahan me teimme joulun alla: 29 sikatilaa tarkastettiin, 14:stä löytyi huomautettavaa, mutta yhdessäkään ei sellaista, mikä olisi vaatinut välittömiä toimenpiteitä. Ne ovat poliisitutkinnassa nyt siltä osin kuin on tarpeen. Tullaan kertomaan varmasti, mikä on tilanne. Evira tulee siitä pitämään huolen.

Raimo Vistbacka/ps:Herra puhemies! Eläinten huonoa kohtelua ei pidä missään nimessä hyväksyä, mutta itse olen, niin kuin ed. Kalliskin, vieraillut monella turkistarhalla ja sanoisin näin, että vastuulliset tarhaajat pitävät niitä eläimiä kuin kukkaa kämmenellä. Se näkyy heidän tulossaan heti silloin, kun turkishuutokaupoissa ollaan, että eläimiä on pidetty hyvin. Kaikki olemme tienneet sen, että vihreät vastustavat turkistarhausta, mutta mielenkiintoista on se, että vasemmistoliitto puheenjohtajansa suulla nyt ilmoitti, että turkistarhaus on ikään kuin laitonta eli se pitää lopettaa. Minun mielestäni Pohjanmaalla mielenkiintoinen viesti.

Arvoisa puhemies! Kysyisin asianomaiselta ministeriltä:

Nyt, kun lainsäädäntö mahdollistaa eläintenpitokiellon, pyrkiikö ministeri ministeriön ohjauksella siihen, että nämä laiminlyöjät joutuvat vastuuseen siitä ja mahdollistetaan se, että tällaisilla henkilöillä ei olisi oikeutta harjoittaa turkistarhausta?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila: Herra puhemies! Ensinnäkin, nämähän ovat poliisiasioita sen jälkeen, kun siellä tilalla on käyty, jos siihen on aihetta. Ja sitten sen jälkeen, kun asia menee oikeuteen, niin oikeus tekee oman tehtävänsä, ja sen tiedän, että hallituksen piirissä oikeusministeriössä ollaan kiristämässä näitä eläinsuojelurikoksista annettavia tuomioita. Sitä kautta sitten selviää, onko siellä sellaisia tapauksia, joissa tarvitaan sitten se eläintenpitokielto, mutta se on oikeusistuimen asia, enkä halua mennä yhtään pidemmälle sitä pohtimaan.

Jari Leppä/kesk:Herra puhemies! On aivan selvää, että eläinten hyvinvoinnin laiminlyönneissä meillä pitää olla nollatoleranssi, siitä ei saa tinkiä. Yhtä selvää on myös se, että turkistarhaus on meillä laillinen elinkeino. Ja kolmanneksi yhtä selvää on se, että jos meiltä kiellettäisiin turkistarhaus, se siirtyisi johonkin muualle. Miten me sitten voisimme kontrolloida, miten eläimet voivat? Eli paljon parempi on meillä kohentaa näitä olosuhteita, tiloja ja myöskin lainsäädäntöä kuin antaa niiden siirtyä muihin maihin. Neljäs asia, mikä on yhtä selvää: vain hyvinvoiva eläin on tuottava eläin. Se on aivan päivänselvää myöskin.

Puhemies! Kysyn, että nyt kun ollaan aivan oikeutetusti ja tarpeeseen muuttamassa myös lainsäädäntöä, huolehditaanko samaan aikaan myös siitä, että kun eläinten hyvinvointia oikeutetusti parannetaan, niin myöskin yrittäjien, tuottajien, viljelijöiden oikeusturvaa parannetaan saman tien. Siinä on ollut erittäin paljon puutteita monessa muussakin asiassa, niin myös tässä. Onko varma, että myös tämä asia tulee yhtä aikaa hoidettua?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila: Arvoisa puhemies! Eilen Evira järjesti eläinten hyvinvointiseminaarin, jossa tätä kysymystä pohdittiin. Pohdin sitä myöskin omassa puheenvuorossani. Tämä asia viime kädessä luonnollisesti asiana kuuluu oikeusministeriön sektorille, mutta pidän erittäin tärkeänä sitä, että eläinten omistajien ja hoitajien oikeusturvasta huolehditaan niin, että he tarkkaan tietävät, mitä heiltä edellytetään, mitkä ovat ne viime säädökset, jotka ovat voimassa. Sen takia esimerkiksi nämä sertifikaatit, samoin kuin eläinten terveydenhuoltosopimukset, ovat niitä keinoja, joilla me huolehdimme siitä, että tilalla tiedetään, mitä siltä vaaditaan, ja siksi eläinlääkintähuoltolain yhteydessä tavoitteeksi asetin nimenomaan eläinten terveydenhuoltosopimuksen. Sen sopimuksen sisältöä me olemme nyt jo niin kehittäneet, että se vastaa jatkossa niihin vaatimuksiin, että niillä tiloilla, joilla on sopimus, eläimiä pitää hoitaa hyvin taikka sitten tulee sanktio.

Sari Sarkomaa/kok:Arvoisa puhemies! Tosiaan tämä on nyt eläinten osalta, eläinten kaltoinkohtelussa, kolmas kohu, ja kyllä täytyy sanoa se tosiasia, että Suomessa eläinten suojelu, valvonta ja kohtelu eivät tällä hetkellä ole sellaisella tolalla kuin niiden pitäisi olla. Tosiaan eduskunnan eläinsuojeluryhmä tapasi ministeri Anttilan ja hän lupasi pikaisia toimia. Mutta kyllä nyt tässä haluan sanoa, kun näin ministeri Anni Sinnemäen kannanoton, jossa hän ehdotti toimia tulevalle vaalikaudelle, että haluaa nyt sinivihreää hallitusta kannustaa, että vaikka koko hallitus istuisi alas, kun toimia ei odoteta pelkästään ministeri Anttilalta vaan myöskin ministeri Braxilta, mahdollisesti myöskin eläinlääkärien koulutusta tarvitaan ja muuta, että hallitus istuisi nyt tämän eläinsuojeluasian kanssa alas ja tekisi toimet, talkoot, että tällä vaalikaudella nämä asiat saataisiin eteenpäin, ettei enää hallituksen piiristä tulisi heittoja, että vasta seuraavalla vaalikaudella, ministeri Sinnemäki. Mutta kysyn vielä, ministeri Anttila, teiltä:

Onko tosiaan niin, että eläintensuojeluun liittyvissä asioissa ja ennen kaikkea valvonnassa on riittävät resurssit, koska Evirasta tulee (Puhemies: Nyt minuutti on ylitetty!) koko ajan viestiä siitä, että heillä ei ole riittävästi voimavaroja. Kertooko tämä tilanne siitä?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila: Arvoisa puhemies! Se on aivan totta, että meiltä puuttuu noin 200 eläinlääkäriä. Se on ihan kylmä tosiasia, ja se jarruttaa sitä, että meillä olisi riittävästi niitä resursseja siellä kuntatasolla. Tämä on koulutuspolitiikkaa. Sitä eläinlääkärikoulutusta olisi jo viime vaalikaudella ollut syytä lisätä. Mutta sitten kun hallitus vaihtui ja ministeri vaihtui, niin saatiin koulutuspaikkoja lisää. Se kestää nyt kuitenkin 4 vuotta, kun he ovat 2 vuotta sitten aloittaneet, ennen kuin sieltä saadaan valmistuneita. Resurssipula on todellinen.

Puhemies: Kysymys on loppuun käsitelty.

Kommentit

Kommentit

Kommentoi