Kirjallinen kysymys: Lisäydinvoiman vienti

 |  Ei kommentteja

Eduskunnan puhemiehelle

Valtioneuvosto linjasi pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa 2008, että ydinvoimaa koskevaa ”periaatepäätöstä harkittaessa lähdetään siitä, ettei ydinvoimaa rakenneta maahamme sähkön pysyvää vientiä silmälläpitäen”. Eduskunta hyväksyi strategian vuonna 2009 näiltä osin yksimielisesti.

Lisäydinvoimalla on hallituksen mukaan tarkoitus korvata fossiilista lauhdevoimaa, tuontia ja vanhenevaa kapasiteettia sekä tyydyttää kulutuksen kasvu. Hallituksen TVO:n laitoksesta tekemän periaatepäätöksen mukaan näiden tarpeiden tyydyttämiseen tarvittaisiin vuonna 2020 noin 17 TWh sähköä.

Kahden uuden ydinvoimalayksikön vuosittainen tuotanto olisi noin 26 terawattituntia. Vientiin suuntautuisi tuotannon ja tarpeen erotus. Vuosittain vietäisiin keskimäärin ainakin noin 9 terawattitunnin tuotanto eli kolme neljäsosaa yhden yksikön tuotannosta.

Vienti olisi suurempaa, mikäli muu tuotantokapasiteetti kehittyisi oletettua suurempana, sähkön tuonti Suomeen jatkuisi tai sähkönkulutus jäisi periaatepäätöksissä arvioitua alemmalle tasolle.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Kuinka monta terawattituntia hallitus arvioi Suomesta enimmillään vietävän sähköä vuodessa ulkomaille uusien ydinvoimaloiden valmistuttua ja onko tällainen vienti yhdenmukaista ilmasto- ja energiastrategian linjauksen kanssa?

Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 2010

Johanna Sumuvuori /vihr

— Vastaus —

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Johanna Sumuvuoren /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 492/2010 vp:

Kuinka monta terawattituntia hallitus arvioi Suomesta enimmillään vietävän sähköä vuodessa ulkomaille uusien ydinvoimaloiden valmistuttua ja onko tällainen vienti yhdenmukainen ilmasto- ja energiastrategian linjauksen kanssa?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Tarkkaa enimmäismäärää viennille on vaikea määritellä. Sähkön rajayhteydet vahvistuvat lähivuosina ja vienti myös Venäjän suuntaan voi olla mahdollista tulevaisuudessa. Teoreettisesti vientiä voisi olla nytkin erittäin paljon.

Periaatepäätöksen liitteessä 3 todetaan, että jos vuoden 2020 tilanteessa ydinvoimalla tuotettaisiin olemassa olevaa lauhdutusvoimaa, sähkön tuontia ja kulutuksen kasvua vastaava määrä sähköä, lisätuotantoa pitäisi olla 17-19 TWh:n verran. Yksi iso ydinvoimayksikkö tuottaa liitteen mukaan 13 TWh tai hieman vähemmän. Kaksi yksikköä tuottaisi tällöin noin 26 TWh. Loppu sähköstä menisi vientiin.

Tilanne ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, vaan pitää ottaa huomioon, että yksiköt eivät ehkä valmistu vuonna 2020 vaan myöhemmin. Päätös esimerkiksi sisältää 5 vuoden määräajan rakentamisluvan hakemiseen. Sähkönkulutus näyttää jatkavan loivaa kasvuaan ja viimeistään vuonna 2027 oltaisiin ehkä sulkemassa ensimmäistä Loviisan nykyisistä yksiköistä. Toinen muuttuva tekijä tarkastelussa on se, milloinka lisäydinvoima on täysin käytössä. Normaalisti tämänkaltainen laitos alkaa tuottaa sähköä verkkoon vaiheittain. Tilanteeseen vaikuttaa myös vesivoiman saatavuus Pohjoismaissa. Jos Pohjoismaissa on kuivuuden johdosta pulaa sähköstä, viedään Suomesta nytkin sähköä Ruotsiin ja Norjaan. Esimerkiksi Suomen oma vesivoimatuotanto vaihtelee 9-17 TWh välillä.

Lisäksi eri vuodenaikoina tilanne on erilainen, ja myös vuoden 2020 kuvitellussa tilanteessa talvella olisi sähkön tuontitarvetta ja vienti ajoittuisi muihin vuodenaikoihin. Myöhemmin 2020-luvulla ajauduttaisiin vuositasolla takaisin pysyvästi tuonnin puolelle ilman lisäinvestointeja.

Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 2010

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Kommentit

Kommentit

Kommentoi