Täysistuntopuheenvuoro: Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2010-2013

 |  Ei kommentteja

Arvoisa puhemies! Ennusteiden mukaan koko maailmantalous supistuu tänä vuonna ensimmäistä kertaa sitten 1930-luvun suuren laman. Ajatus vapaasta markkinataloudesta ilman riittävää poliittista sääntelyä on osoittautunut täysin kestämättömäksi ja vastuuttomaksi tieksi, jota kauhistellaan nyt ympäri maailmaa niin politiikan vasemmalla kuin oikeallakin laidalla. Kansainvälinen järjestelmä pyrkii kuumeisesti luomaan uutta sääntelyä, läpinäkyvyyttä ja yhteistyötä vakauden saavuttamiseksi. Korjaavat liikkeet olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten, mutta toivotaan, että tämä kriisi johtaa entistä vastuullisempaan talouspolitiikkaan.

Suomalaisella yhteiskunnalla ei ole varaa toistaa 1990-luvun laman virheitä, joista suuri joukko suomalaisia kärsii edelleen. Esimerkiksi yli 100 000 ihmistä syrjäytyi pitkäaikaistyöttömyyteen ja erityisesti hyvinvointipalveluiden leikkaukset johtivat kasvaviin terveys- ja mielenterveysongelmiin, joiden sumaa ei ole onnistuttu vieläkään purkamaan. Esimerkiksi omassa kaupungissani Helsingissä lastensuojelun asiakasmäärät ovat vain jatkaneet kasvuaan vielä koko 2000-luvun ajan. Työttömyyttä ei saa päästää räjähtämään käsiin eikä peruspalveluista pidä tinkiä. Myös kaikkein heikko-osaisimmista on pidettävä huolta.

Talousennusteiden synkistyessä synkistyvät myös Suomen työttömyysluvut. Talouskriisissä hallituksella on kolme akuuttia tehtävää ylitse muiden: työttömyyden kasvun loiventaminen, kuntatalouden turvaaminen sekä ilmastonmuutoksen torjuminen, jonka täytyy olla taloudellisesta tilanteesta riippumatta jokaisen hallituksen itselleen antamien tehtävien kärjessä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen tarkoittaa tässä tilanteessa myös voimakasta velanottoa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan valtion velka kasvaa vuoteen 2013 mennessä yli 100 miljardiin euroon.

En suhtaudu velanottoon kevyesti, koska kysymys on myös siitä, että politiikassa tehtyjä virheitä maksatetaan tulevilla sukupolvilla. Olen kuitenkin sitä mieltä, että tässä tilanteessa hallittu voimakaskin velanotto on järkevämpää kuin 1990-luvun alun yli-innokas höylääminen. Jos valtiovarainministeriön arvio pitää paikkansa, velan osuus pysyy merkittävästi 1990-luvun laman ja EU-maiden keskiarvon alapuolella. Kuten Palkansaajien tutkimuslaitoksen Jaakko Kiander ja Heikki Taimio totesivat eilisessä Helsingin Sanomissa, suhteellisen hidaskin bruttokansantuotteen kasvu pienentää velan ja samalla korkomenojen osuutta bruttokansantuotteesta merkittävällä tavalla. Velkaa on helpompi maksaa pois kuin epäonnistunutta työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa.

Arvoisa puhemies! Kuten Hillary Clinton on todennut, ei kannata hukata hyvää kriisiä. Finanssikriisistä selviytyminen antaa kaikessa vaikeudessaan myös mahdollisuuden vastuunalaisemman, inhimillisemmän ja ilmastoystävällisemmän politiikan toteuttamiseen.

Vihreänä rakastan veroja, varsinkin ympäristöveroja. Saastuttaja maksaa -periaatteella on voimakkaasti ohjaava vaikutus ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kehysbudjetti ottaakin reippaita askelia ekologisen verouudistuksen suuntaan. Polttoöljyyn, sähköön ja kivihiileen kohdistettu historiallinen 750 miljoonan euron ympäristöverojen korotus on erinomaista ilmastopolitiikkaa, jonka seuraava askel on windfall-veron käyttöönotto. Hallitus on sopinut windfall-voittojen leikkaamisesta verotuksella viimeistään vuonna 2011.

Kuntataloutta turvataan nostamalla yhteisövero-osuutta väliaikaisesti 22:sta 32 prosenttiin. Vaikka en itse suhtautunut kovin innokkaasti kelamaksun poistoon, on siitä kuitenkin merkittävää apua kunnille. Myös kiinteistöveron alarajan nosto tuo kunnille lisärahaa ja vakautta. Alkoholiveron 10 prosentin noston lisäksi olisi syytä harkita myös tupakkaveron nostoa valtion veropohjan kasvattamiseksi.

Arvoisa puhemies! Sosiaaliturva on vain 20 prosentilla maailman ihmisistä. Kansainvälinen talouskriisi koskettaa eniten kaikkein köyhimpiä. Siksi Suomen ei pidä tinkiä kehitysyhteistyötavoitteistaan, vaan on tavoiteltava määrätietoisesti 0,7 prosentin tasoa kehitysyhteistyössä. Köyhissä maissa ei ole sosiaaliturvaa pehmentämässä talouskriisin iskua ja sen vaikutukset voivat olla kauaskantoiset. Vakaus ja hyvinvointi ovat Suomen edun mukaisia silloinkin, kun ne lisääntyvät toisella puolella maapalloa. Globaalia vastuuta voidaan kantaa myös jatkamalla hallituksen valitsemalla linjalla siviilikriisinhallinnan vahvistamiseksi.

Arvoisa puhemies! Samalla kun puhumme finanssikriisistä, on syytä ymmärtää, että on kyse myös kroonisen ylikuluttamisen kriisistä. Liian heikosti säädellyt markkinat ja huoleton kuluttaminen velaksi ilman vastuuta ympäristölle koituvista kustannuksista ovat johtaneet talousjärjestelmän ja ympäristön yhteenkietoutuneeseen kriisiin, jonka hoitaminen on meidän kaikkien tehtävä.

Kommentit

Kommentit

Kommentoi