Täysistuntopuheenvuoro: Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta

 |  Ei kommentteja

Arvoisa puhemies! Kansalaisten silmissä Euroopan unioni on edelleen vaikeasti hahmottuva ja epäavoin kerho, joka kärsii demokratiavajeesta. EU:n olemassaolon tulokset ovat kuitenkin olleet monin tavoin hyviä. EU on levittänyt rauhaa, vakautta ja hyvinvointia ja osoittanut kantavansa myös globaalia vastuuta. Demokratiavajekin paranee hiljalleen europarlamentin vallan kasvaessa. Koska suuri osa poliittisista ongelmista, kuten ilmastonmuutos, ylittää valtioiden rajat, on politiikkaakin pakko pystyä tekemään ylikansallisesti. Valtioneuvoston selonteossa todetaan, että EU on Suomelle keskeinen kanava, jonka kautta vaikutetaan maailman kehitykseen ja globalisaatioon. Tähän toteaisin, että se ei ole vain keskeinen vaan Suomen tärkein kanava globaalin politiikan tekemiseen, hyvinä esimerkkeinä kansainvälinen ympäristöpolitiikka ja kriisinhallinta.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että maailmanpolitiikassa ollaan palaamassa takaisin monenkeskiseen yhteistyöhön eikä vähiten Yhdysvalloissa tapahtuneen vallanvaihdoksen johdosta. Maailmantaloudessa eletään kuitenkin hyvin vaikeaa aikaa, jonka seuraukset näkyvät konkreettisesti ihmisten arkisessa hyvinvoinnissa ja tulevaisuuden suunnittelussa. EU:n on tässä tilanteessa tartuttava globaaliin johtajuuteen.

On erinomaista, että selonteossa on nostettu EU:n merkitys globaalina johtajana yhdeksi kolmesta painopistealueesta. Globaali johtajuus ei saa rajoittua maanosan globaalin kilpailukyvyn ylläpitämiseen vaan ulottua pääministerin puheessaan mainitseman sosiaalisen ulottuvuuden edistämiseen myös Euroopan rajojen ulkopuolella. Vihreä näkökulma on, että globaali johtajuus velvoittaa ennalta ehkäisemään sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta maailmanlaajuisesti. Yksi tärkeimmistä globaalipolitiikan ohjenuorista on pyrkiä johdonmukaisuuteen. Se tarkoittaa, että esimerkiksi kauppapolitiikassa ei toimita niin, että se nakertaa pohjaa kansainväliseltä ilmasto- tai kehityspolitiikalta. EU ei voi esimerkiksi dumpata maataloutensa ylituotantoa rajojensa ulkopuolelle ja estää sillä tavalla kehitysmaiden oman tuotannon kehittymistä. EU:n on väsymättä muistutettava maailmaa myös globaalin tasa-arvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen tärkeydestä.

Arvoisa puhemies! Pidän EU:n tärkeimpinä tulevaisuuden haasteina sosiaalisen ulottuvuuden rakentamista, kansainvälisen kriisinhallinnan ja kehitysyhteistyön edistämistä ja ilmastonmuutoksen hallintaa. Uskon, että EU:n niin kutsuttu legitimiteettivaje ja kansalaisten laimea kiinnostus EU:n päätöksentekoa kohtaan johtuu suureksi osaksi siitä, että sosiaalisen Euroopan rakentaminen on jäänyt puolitiehen. Euroopan sisämarkkinoita on kyllä kehitetty ja kaupan esteitä poistettu, mutta hyvinvoinnin, työllisyyspolitiikan, kestävän talouden ja tasa-arvon kehittämisessä EU ei ole päässyt yhtä pitkälle. Sosiaalisen Euroopan rakentaminen tarkoittaa tasa-arvon, hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden edistämistä niin jäsenmaissa kuin globaalistikin.

EU:lla on merkittävä rooli myös kansainvälisessä kriisinhallinnassa. Suomen on oltava voimakkaasti mukana kehittämässä EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Unionin pitää panostaa erityisesti siviilikriisinhallintaan, konfliktien ennaltaehkäisyyn ja kehitysyhteistyöhön. EU voi tulevaisuudessa olla siviilikriisinhallinnan suurvalta. Kehitysyhteistyössä se on sitä jo maailman suurimpana kehitysavun antajana. Itse asiassa kehitysyhteistyö on osa turvallisuuspolitiikkaa, sillä maailmanlaajuisten kehityserojen umpeen kurominen auttaa poistamaan köyhyyttä ja ympäristöongelmia, jotka luovat kasvualustaa konflikteille.

Selonteossa on aivan oikein linjattu, että EU:n tulee pitää kiinni kehitysyhteistyömäärärahojen tasaisesta kasvattamisesta 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä. Suomi on kuitenkin itse kompuroinut tuskallisesti tämän tavoitteen kanssa vuosikausia. On äärimmäisen tärkeää, että Suomi pitää myös itse mielessään tämän prosenttitavoitteen. Me kaikki tiedämme, että maailmantalouden vaikeasta tilanteesta kärsivät eniten kaikkein köyhimmät ihmiset. Talouskriisin kurimuksessa on ylipäätään vaara, että globaalista vastuusta ja lupauksistamme köyhille maille aletaan lipsua. Taantuman edetessä on suuri riski, että monet EU:n jäsenmaat leikkaavat kehitysyhteistyöbudjettejaan. Tähän mennessä ainakin Italia, Irlanti, Latvia ja Viro ovat ilmoittaneet kehitysapubudjettien leikkauksista. Suomen tulisi EU:ssa toimia sen puolesta, että talouskriisinkin aikana huolehditaan kehitysaputavoitteiden saavuttamisesta.

Arvoisa puhemies! Ilmastopolitiikassa EU:n on oltava suunnannäyttäjä vähentämällä päästöjä, lisäämällä energiatehokkuutta sekä parantamalla kansalaisten mahdollisuuksia liikkua ja kuluttaa ympäristöystävällisemmin. Yksi konkreettinen ja erityisesti Suomea koskettava asia on eurooppalainen raideliikenne ja Rail Baltica -ratahanke. Kun tiedämme, että lentäminen tulee ilmastosyistä olemaan jatkossa joka tapauksessa kalliimpaa, on nopea junayhteys Suomen kaltaiselle reunavaltiolle ratkaisevan tärkeä kysymys.

Arvoisa puhemies! Selonteko on kaiken kaikkiaan hyvä lähtökohta EU-politiikan sisältöjen kehittämiselle. Jään suurella mielenkiinnolla kuitenkin odottamaan vielä sitä, miten toteutetaan konkreettisesti pääministerin puheessa mainittu pyrkimys käynnistää uudenlainen vuoropuhelu ja avoin kansalaiskeskustelu EU-politiikkamme sisältötavoitteista.

Kommentit

Kommentit

Kommentoi