Täysistuntopuheenvuoro: Vuoden 2011 talousarvion palautekeskustelu

 |  Ei kommentteja

Puolustusministeriön hallinnonala

Johanna Sumuvuori: Arvoisa puhemies! Ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitää mielestäni perustua laajaan turvallisuuskäsitykseen, ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseen sekä konfliktien ennalta ehkäisyyn. Puolustusvoimien olemassaolon, toiminnan ja kehittämisen pitää tukea näiden uhkakuvien ja tavoitteiden toteutumista.

Taloudellisen ja sosiaalisen keskinäisriippuvuuden valtava kasvu ovat muuttaneet maailmaa ja erilaisten konfliktien luonnetta. Perinteisten valtioiden välisten sotien rinnalle ja käytännössä ohi ovat uhkakuvina nousseet terrorismi, tietoyhteiskunnan haavoittuvuus, maailmanlaajuiset tartuntataudit, ydinonnettomuudet ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamat ympäristökatastrofit pakolaisvirtoineen. Puolustusvoimia on kehitettävä kohtaamaan näitä moderneja ja todellisempia turvallisuusuhkia.

Suomen armeijan suurta reserviä ja laajaa, kaikki miesikäluokat kattavaa asevelvollisuutta voi pitää pian museokamana verrattuna muiden Euroopan maiden puolustusratkaisuihin. Seuraavalla hallituskaudella edessämme on puolustusvoimien uudistamis- ja järkeistämistyö. Siinä on edettävä nykyisen turvallisuusympäristön ja todellisten uhkakuvien kartoittamisesta kohti niitä ratkaisuja, jotka vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin.

Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen varoitti marraskuussa maanpuolustuskurssin avajaisissa aiheellisesti tietoyhteiskuntaan kohdistuvista kyberuhkista. Puheloinen totesi, että sotilaalliselta kannalta informaatioympäristö on tulevaisuudessa yhä merkittävämpi maa-, meri- ja ilmaulottuvuuksien kaltainen toimintaympäristö. Sanoisin, että olen samaa mieltä, paitsi että kyberuhkat eivät ole vain tulevaisuuden uhka vaan olemassa jo nyt.

Arvoisa puhemies! Myös asevelvollisuutta on pohdittava suhteessa näihin uusiin uhkiin. Vaikka perinteiseenkin sotilaalliseen hyökkäykseen varaudutaan, massareservillä ei kuitenkaan torjuta esimerkiksi kyberhyökkäyksiä. Puolustusvoimien koulutusjärjestelmä kaipaa uudelleenarviointia ja koulutuksen kohdentamista paremmin vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden uhkia.

Vihreät esitteli tänä syksynä oman mallinsa, jossa siirrytään valikoivaan asevelvollisuuteen ja rukataan myös palveluskelpoisuusluokituksia paremmin huomioimaan erilaiset puolustustarpeet ja niihin liittyvät tehtävät. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tuoreesta tutkimuksesta selviää, että suomalaiset ovat siirtymässä pikku hiljaa vihreiden linjoille. Miesten yleistä asevelvollisuutta kannattaa nyt 10 prosenttia vähemmän ihmisiä kuin viime vuonna. Vastaavasti valikoivaa varusmiespalvelusta kannattaa 11 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Arvoisa puhemies! Toivottavasti vuosi 2011 on viimeinen vuosi, jolloin Puolustusvoimien budjetti kasvaa vastaavalla tavalla. Muissa Euroopan maissa, joissa kamppaillaan kestävyysvajeen kanssa, on pienennetty puolustusbudjetteja ja tehty määrätietoisia puolustusvoimien uudistuksia. Esimerkiksi Ruotsissa ja Britanniassa puolustusmäärärahoja on leikattu. Sen on oltava myös Suomen ratkaisu tulevina vuosina.

Itse en pidä järkevänä tilannetta, jossa kestävyysvajetta paikataan jatkossa osin hyvin vaikeilla päätöksillä ja Puolustusvoimat jäisivät samaan aikaan eräänlaiseksi paikalleen jämähtäneeksi tuhlaajapojaksi. Teknistyvä sodankäynti, kyberuhat, uudenlaiset konfliktit ja tavoite niiden ennalta ehkäisystä edellyttävät toisenlaisia valmiuksia kuin Suomella nykyisin on.

Arvoisa puhemies! Myös Puolustusvoimien on osallistuttava kestävyysvajeen paikkaamiseen. Jatkossa Suomen suurimman kuntokoulun tehtävästä saa vastata peruskoulu ja aluepolitiikasta hyvä elinkeinopolitiikka. Sen sijaan puolustuspolitiikassa on keskityttävä Suomen puolustamiseen, kansainväliseen kriisinhallintaan ja ympäristökatastrofien kaltaisissa kriiseissä muiden viranomaisten tukemiseen. Vihreiden tavoitteena on sotien ja väkivaltaisten konfliktien ehkäiseminen ennalta. Puolustusvoimien resurssit ja toiminta on sovitettava vastaamaan sodankäynnin muutoksia ja vallitsevia uhkakuvia. Nykyisen suuruisille panostuksille perinteiseen maanpuolustukseen ei yksinkertaisesti enää ole varaa ja perusteita.

-

Johanna Sumuvuori: Arvoisa puhemies! Kun aika nopeasti valikoinnin lisäämisestä puhuttaessa vedetään tämä palkka-armeijakortti esiin, niin toivoisin, että jatkossa hieman perusteltaisiin paremmin, millä tavalla nykyisen valikoivuuden lisääminen johtaisi niin suoraviivaisesti siihen.

Jos ollaan ihan tarkkoja, vihreät ovat esittäneet valikoinnin lisäämistä. Meillähän on nyt jo hyvin valikoiva malli: puolet ikäluokasta karsiutuu jo synnytyslaitoksella sukupuolensa perusteella pois, ja senkin jälkeen tehdään karsintaa soveltuvuus- ja psykologisin testein, eli ihan koko ikäluokka ei todellakaan käy, vaan suuri osa miesikäluokasta.

Kun puhutaan näistä kustannuksista ja valikoivuuden kustannustehokkuudesta, me emme ole puhuneet vihreissä pelkästään niistä suorista puolustusmenoista, joita voimme lukea budjettikirjasta Puolustusvoimien tai puolustusministeriön hallinnonalan alta, vaan olemme ajatelleet kokonaisvaltaisemmin niitä kaikkia kansantaloudellisia kustannuksia, mitä varusmiespalveluksesta syntyy. Niitä ovat muun muassa varusmiesten opintojen viivästymisestä aiheutuvat kulut, varusmiesten menettämien työtulojen aiheuttamat kulut jnp. Osa kuluista syntyy siitä, että varusmiesten päivärahat ovat niin pienet, että heidän perheensä joutuvat itse asiassa ylläpitämään aika paljon heidän elämäänsä.

Kustannussäästöistä sen verran, että nimenomaan, kuten ed. Korkeaojakin totesi, voidaan löytää niitä tehostamalla koulutusta ja tarkastelemalla kriittisesti materiaalihankintoja, myös täälläkin paljon puhutulla esimerkiksi pohjoismaisella yhteistyöllä materiaali- ja kalustehankinnoissa. Joka tapauksessa kaikki olemme varmaan yhtä mieltä siitä, että joitain rationalisointeja ensi vaalikaudella joudumme aloittamaan.

-

(vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Itse olen sitä mieltä, että tulevaisuudessa Puolustusvoimien budjetti ei voi vain automaattisesti kasvaa samalla, kun ollaan tilanteessa, jossa kestävyysvajetta paikataan muilla sektoreilla ehkä tulevaisuudessa vaikeillakin päätöksillä. Puolustusvoimat ei voi jämähtää tuhlaajapojaksi ilman, että uudistetaan rakenteita ja mietitään kustannustehokkaampia tapoja toteuttaa puolustus. Vihreät esittelivät tänä syksynä oman mallinsa valikoivammasta asevelvollisuudesta ja myös koulutuksen ja palveluskelpoisuusluokitusten rukkaamista paremmin vastaamaan nykyajan uhkia ja nykyajan koulutustarpeita. Sanon senkin vielä, että monessa muussa Euroopan maassa on jo tehty näitä järkeistämistoimia ja on myös leikattu vaikeassa taloustilanteessa puolustusbudjetteja, että Suomen puolustusvoimat on sikäli saanut ihan hyvin porskuttaa näinkin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.

Toteaisin jatkosta, että seuraavalla hallituskaudella varmasti tulemme hyvin rankkojenkin rakenteellisten uudistusten eteen. (Puhemies: Minuutti!) Tätä keskustelua, mitä julkisuudessa on käyty, en halua siirtää yli seuraavan vaalikauden, niitä käytännöllisiä tosiasiallisia toimenpiteitä esimerkiksi varuskuntaverkon suhteen, vaan ne …

[Puhemies sulki puhujan mikrofonin, koska puheaika ylittyi.]

Kommentit

Kommentit

Kommentoi