Täysistuntopuheenvuoro: Vuoden 2011 talousarvion palautekeskustelu

 |  Ei kommentteja

Sisäasiainministeriön hallinnonala

Johanna Sumuvuori: Arvoisa puhemies! Tähän sisäministeriön pääluokkaan sisältyy myös siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien määrärahat. Olen todella iloinen siitä, että valtiovarainvaliokunta esittää mietinnössä 200 000 euroa lisämäärärahaa siviilikriisinhallinta-asiantuntijan lähettämiseksi EU-edustustoon. Suomen siviilikriisinhallinnasta noin 90 prosenttia kohdentuu EU:n operaatioihin, joten tämä on erinomainen esitys. EU-tasolla toimivan asiantuntijan kautta Suomella on mahdollisuus välittää omaa osaamistaan vielä paremmin muihin EU-maihin ja olla aktiivisesti mukana kehittämässä suuntaa, johon EU:n siviilikriisinhallintaa ollaan viemässä.

Nyt, kun EU:n kriisinhallinnan rakenteet ovat muuttumassa uuden ulkosuhdepalvelun myötä, on entistä tärkeämpää olla mukana vaikuttamassa tuleviin kriisinhallinnan konsepteihin. Suomi on ollut etulinjassa luomassa ja kehittämässä Euroopan unionin siviilikriisinhallinnan konseptia, ja meillä on asiantuntijoiden kouluttamisessa ja operaatioissa toimimisessa hyvä maine. Suomen pitääkin kehittyä kriisinhallinnassa nimenomaan siviilikriisinhallinnan suurvallaksi. Siviilikriisinhallinnan kansallisen strategian mukaan asiantuntijan lisääminen pysyviin edustustoihin sekä EU:ssa että YK:ssa parantaa Suomen vaikutusmahdollisuuksia.

Arvoisa puhemies! Suomen pitäisi ajatuksella miettiä, miten Suomen panosta maailman kriisien ehkäisemisessä ja purkamisessa voitaisiin kasvattaa. Uuden vaihteen löytäminen kriisien ennaltaehkäisemisessä ja hallinnassa edellyttäisi voimakkaita lisäpanostuksia kehityspolitiikassa, kehitysyhteistyössä sekä erityisesti siviilikriisinhallinnassa.

Tässä salissa keskusteltiin viime kuussa EU:n korkean valmiuden taistelujoukoista eli niin sanotuista nopean toiminnan joukoista. Peräänkuulutin siinä keskustelussa, että hyvin koulutettujen ja varustettujen taisteluosastojen käyttämättömyys on osoitus siitä, että tarvetta olisi pikemminkin nopean toiminnan siviilivalmiusjoukoille. Siviilijoukkojen valmiudet liittyisivät hätäavun ja jälleenrakennuksen lisäksi esimerkiksi yhteiskunnan perustoimintojen kuten hallinnon, sosiaali- ja terveyspalveluiden, oikeuslaitoksen ja poliisin toimintakyvyn turvaamiseen.

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, kun EU päätti näistä nopean toiminnan taistelujoukkojen perustamisesta, päätettiin myös nopean toiminnan siviilijoukkojen eli Civilian Response Teamin perustamisesta. Vaikka joukkoihin on koulutettu suomalaisiakin jäseniä, niiden merkitys on jäänyt varsin vähäiseksi ja valmiusvelvoitetta päivystysvuoroon ei ole. Mielestäni Suomen pitäisikin aktiivisesti ajaa EU:ssa nopean toiminnan siviilijoukkojen tavoitteen selkeämpää määrittelyä ja aktiivista käyttöä kriisinhallintatehtävissä.

Arvoisa puhemies! Uskon, että oman asiantuntijan lähettäminen EU-edustustoon parantaa mahdollisuuksiamme vaikuttaa nopean toiminnan siviilivalmiuksien parantamiseen.

(vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet kuuluvat myös tähän pääluokkaan, ja haluaisin todeta tyytyväisyyteni siitä, että valtiovarainvaliokunnan mietinnössä tänne on esitetty lisämäärärahaa kotimaisen asiantuntijan lähettämiseksi EU-edustustoon. Suomihan on ollut hyvin voimakkaasti etulinjassa kehittämässä koko EU:n siviilikriisinhallinnan konseptia ja valmiuksia, ja nyt kun EU:n kriisinhallinnan rakenteet ovat muuttumassa uuden ulkosuhdepalvelun myötä, on erinomaista, että saamme oman asiantuntijamme mukaan vaikuttamaan tuleviin kriisinhallinnan konsepteihin.

Täällä salissa keskusteltiin viime kuussa EU:n nopean toiminnan taisteluosastojen valmiuksista, ja siinä yhteydessä jo totesin, että näiden osastojen käyttämättömyys on jo itsessään oikeastaan merkki siitä, että tarvetta olisi pikemminkin nopean toiminnan siviilivalmiuksien kehittämiselle. Siviilijoukkojen valmiudet liittyvät esimerkiksi hätäavun ja jälleenrakennuksen lisäksi yhteiskunnan perustoimintojen, kuten hallinnon, sosiaali- ja terveyspalveluiden, oikeuslaitoksen ja poliisin, toimintakyvyn turvaamiseen kriisialueella. Toivonkin, että tämän asiantuntijan myötä voimme sitten voimakkaasti kehittää myös tätä valmiutta, koska samaan aikaan, kun EU päätti nopean toiminnan sotilaallisista joukoista, päätettiin myös nopean toiminnan siviilivalmiuksista eli Civilian Response -tiimin perustamisesta, ja se on jäänyt vähän sivujuonteeksi. Uskon, että suomalainen asiantuntemus auttaa asiaa.

Kommentit

Kommentit

Kommentoi