Täysistuntopuheenvuoro: Vuoden 2011 talousarvion palautekeskustelu

 |  Ei kommentteja

Ulkoministeriön hallinnonala

Johanna Sumuvuori: Ihan ensimmäisenä puhun lähialueyhteistyöstä. Hallinto- ja turvallisuusjaosto paikkasi onneksi tätä lähiyhteistyömäärärahojen leikkausta lisäämällä momentille 500 000 euroa. Ja kun ministeri on nyt paikalla, niin esittäisinkin toivomuksen, että lisäpanostusta kohdennettaisiin erityisesti suomalaistenkin turvallisuutta edistäviin ympäristö- ja ydinturvahankkeisiin samoin kuin tartuntatautien leviämisen ehkäisemiseen. Vaikka toki taloudellinenkin yhteistyö on tärkeää, toivoisin lisäpanostusta erityisesti näihin, koska leikkaus kohdistuu erityisen pahasti näihin sektoreihin.

Kehitysyhteistyöstä voi todeta, että vaikka emme ole saavuttaneet edelleenkään kehitysyhteistyössä YK:n suosittamaa määrärahatasoa, olemme kuitenkin yksi niistä harvoista EU-maista, jotka ovat pysyneet kasvu-uralla, ja tästä sitoumuksesta on kuitenkin pidettävä jatkossakin kiinni. Samoin – kuten ed. Haavistokin mainitsi jo – itsekin korostaisin sitä, että jatkossa on kiinnitettävä huomiota myös erityisesti kehitysavun laatuun ja tuloksellisuuteen, myös siitä raportoimiseen ja sen käsittelemiseen täällä eduskunnassa, että saamme siitä parempaa tietoa.

Sitten vielä lopuksi siviilikriisinhallinnasta, jonka poliittinen ohjaus ja operaatioista päättäminen kuuluu ulkoasiainministeriön vastuulle. Nythän tässä budjetissa lisäsimme sisäministeriön puolella 200 000 euroa siviilikriisinhallinnan EU-asiantuntijan lähettämiseen. Se on hienoa, ja se on hyvä askel hyvään suuntaan, mutta se ei ole vielä riittävästi. Toivonkin, että jatkossa siviilikriisinhallinnan resursseja ja valmiutta nostetaan pikkuhiljaa balanssiin sotilaallisen kriisinhallinnan kanssa, koska siviilikriisinhallinta tulee nähdä ensisijaisena kriisinhallinnan muotona, koska siihen sisältyy myös ennaltaehkäisevä komponentti, joskin toki myös jälleenrakennus kuuluu siihen. Mutta kuitenkin siviilikriisinhallinnan resurssit tulee nostaa vertailukelpoiseksi sotilaallisen kriisinhallinnan kanssa ja niin, että Suomi voisi jatkossa lähettää enemmän asiantuntijoita erilaisiin operaatioihin ja saavuttaa ne tavoitteet, joita siviilikriisinhallinnan strategiassa on Suomelle määritelty.

Kommentit

Kommentit

Kommentoi