Täysistuntopuheenvuoro: Välikysymyskeskustelu pienituloisten toimeentulon turvaamisesta

 |  Ei kommentteja

Johanna Sumuvuori /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Oppositio on sinänsä tehnyt erinomaisen kysymyksen, koska on totta, että suomalaisten hyvinvointierot ja toimeentuloerot ovat kasvaneet. On kuitenkin pakko sanoa, että kyllähän te itsekin tiedätte, että hyvinvointierojen kasvu on tätä hallituskautta pidemmän ajan kehityksen tulosta, joka kiihtyi 1990-luvun laman seurauksena. On selvää, ettei 1990-luvun laman tyyppisiin seurauksiin ole varaa inhimilliseltä eikä taloudelliselta kannalta. Tämä hallitus kuitenkin on puuttunut moneen epäkohtaan. Esimerkiksi kansaneläkkeitä ja vähimmäispäivärahoja on korotettu enemmän kuin kaksi edellistä hallitusta korotti yhteensä, ja opintotukea lähes yhtä paljon kuin kaksi edellistä hallitusta yhteensä. Hallitus on myös puuttumassa nuorisotyöttömyyteen kohdentamalla lisätalousarviossa 64 miljoonaa euroa erilaisiin toimenpiteisiin. Ja vaikeasta taloustaantumasta huolimatta palveluita ei ole edellisen laman tapaan ajettu alas.

Perusturva ei tietenkään ole edelleenkään riittävää, mutta tämä hallitus on kuitenkin parantanut sitä paremmin kuin kaksi edellistä hallitusta. Toteaisin vielä loppuun, että kaikki sosiaaliset epäkohdat yhdellä vaalikaudella ratkaiseva hallitus on yhtä epätodennäköinen ilmiö kuin hallitusta rakastava oppositio.

Johanna Sumuvuori /vihr (varsinainen puheenvuoro): Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri! Edustajat! Oppositio on tarttunut välikysymyksessään ihmisten taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon puutteeseen. Ja pitää paikkansa, että hyvinvointi- ja toimeentuloerot ovat kasvaneet. Hyvinvointierojen kasvu on kuitenkin tätä hallituskautta pidemmän ajan kuluessa syntynyt masentava kehitys, johon puuttuminen käy koko ajan vaikeammaksi ja kalliimmaksi, ellei sitä pysäytetä. Ministeri Hyssäläkin vastauksessaan totesi, että pienituloisten määrän kasvu oli nopeinta nimenomaan 90-luvulla ja 90-luvun puolivälin jälkeen köyhyysaste kaksinkertaistui. Suomi on nytkin syvässä taantumassa. Ihmiset joutuvat lomautetuiksi ja työttömiksi. Pienyrittäjien tulot pienenevät. Erityisenä työllisyysongelmana on nuorten työttömyyden kasvu, johon tänäänkin on moni edustaja puheenvuorossaan puuttunut. Valtion verotulot ovat romahtaneet. Toiseen 90-luvun laman kaltaiseen syrjäytymiskehitykseen ei kerta kaikkiaan ole varaa, ei varsinkaan inhimilliseltä kannalta mutta ei myöskään kansantaloudellisesti.

Mitä sitten on tehty? Valtion nettolainanotto on tänä vuonna 13 miljardia euroa. Se on neljännes valtion budjetista. 90-luvun laman talouspolitiikan virheistä on otettu oppia. Elvytys on ollut voimakasta. Taantumasta huolimatta palveluita ei ole ajettu 90-luvun alun laman tapaan alas ja etuuksiin on tehty parannuksia.

Oppositio toteaa välikysymyksessään, että hyvinvointi syntyy työn kautta. Aiempien elvytys- ja työllisyystoimien lisäksi hallitus on viime viikolla julkistetussa lisätalousarviossaan kohdentamassakin kaikkiaan noin 64 miljoonaa euroa pääosin nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi erilaisina työllistämis-, koulutus- ja erityistoimina. Tämä vähentää nuorten syrjäytymisriskiä. 21 000 henkeä suoraan ja välillisesti työllistävän telakkateollisuuden tulevaisuutta turvataan lisätalousarviossa 10 miljoonan euron innovaatiotuella ja 400 miljoonan euron lainavaltuudella. Rakennusalalla aiempaa 50 miljoonan euron korjausavustusta kasvatetaan 125 miljoonaan euroon. Monet ekonomistit oikealta ja vasemmalta ovat todenneet, että suhdanteeseen nähden työttömyys on kasvanut odotuksia vähemmän. Hallituksen toimet siis tehoavat.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on korottanut kansaneläkkeitä ja vähimmäispäivärahoja enemmän kuin kaksi edellistä hallitusta yhteensä ja opintotukea lähes yhtä paljon kuin kaksi edellistä hallitusta yhteensä. Kun huomioidaan köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvu, tämä ei tietenkään kuitenkaan riitä. On aivan selvä asia, että myös seuraavan hallituksen on edelleen parannettava perusturvaa. Helppoa se ei tule olemaan. Erityisen kimurantiksi parantamisen tekee suurten ikäluokkien eläkkeellelähdön aiheuttama huoltosuhteen huonontuminen. On valitettavaa, että vasemmistopuolueille läheinen ay-liike Sata-komiteassa ei myöskään tukenut toimeentulotuen siirtämistä Kelaan. Se olisi vähentänyt huono-osaisten nöyryyttävää pompottamista.

Ministeri Hyssälä luetteli hallituksen vastauspuheenvuorossa hallituksen toimia etuuksien parantamiseksi. Lisäisin siihen, että vihreiden mielestä on lisättävä työkykyisten työttömänä olevien ihmisten mahdollisuuksia työntekoon. Paras tapa tämän toteuttamiseksi olisi perustulo, jossa jokainen tehty työtunti kerryttäisi tekijälleen lisätuloja. Tämän lisäksi valtion tehtävä on kuitenkin myös taata työkyvyttömien ja pitkäaikaistyöttömien mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään.

Arvoisa puhemies! Räikeimpiin ongelmiin ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten olosuhteisiin on kuitenkin puututtava välittömästi, taloustilanteesta riippumatta.

Kommentit

Kommentit

Kommentoi