Täysistuntopuheenvuoro: Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2011-2014. Lähetekeskustelu

 |  Ei kommentteja

(vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ensiksi haluan kiittää pääministeriä erittäin selkeästä ja suorasanaisesta perussuomalaisten puheenvuorossa esitetyn kehitysyhteistyön alasajon torjunnasta. On todellakin halpamaista ja kurjaa populismia asettaa vastakkain kehitysmaiden hädänalaiset ihmiset ja suomalaiset köyhät. Puheenvuoroni siirtyy nyt samaan asiaan mutta rahanäkökulmaan. Suomi on sitoutunut käyttämään ilmastotoimiin kehitysmaissa vuosina 2010-2012 ainakin 110 miljoonaa euroa sekä myös osallistumaan Kööpenhaminan ilmastokonferenssissa sovittuun pitkäaikaiseen ilmastorahoitukseen kehitysmaille. Haluaisin erityisesti tässä yhteydessä korostaa, että tämän ilmastorahoituksen tulee olla uutta ja lisää siihen kehitysyhteistyömäärärahojen kasvukäyrään, joka saavuttaa 0,7 prosenttia bruttokansantulosta vuonna 2015.

Perussuomalaisetkin varmasti tajuavat, että maailmanlaajuinen taloustaantuma ja sen seuraukset kohtelevat kaikkein rankimmin köyhien kehitysmaiden ihmisiä ja maailmanlaajuisen köyhyysongelman syveneminen vaikuttaa myös muihin ihmisiin, myös meihin suomalaisiin. Ja uskon myös, että näistä kansainvälisistä kehitysyhteistyötavoitteista kiinnipitäminen vaikuttaa myös Suomen YK:n turvaneuvoston väliaikaisen jäsenyyden kampanjaan, johon on myös varattu kehysbudjetissa rahaa.

Johanna Sumuvuori /vihr: Arvoisa puhemies! Budjetin menokaton laatiminen seuraaville vuosille on tässä taloustilanteessa erityisen hankalaa, kun samalla pitäisi pystyä huolehtimaan sekä talouden kestävyydestä että löytämään ratkaisut väestörakenteen muutokseen, estämään köyhyyden ja työttömyyden muuttuminen periytyväksi ja hillitsemään ilmastonmuutosta. Tämän hetkisen taantuman aikana erityisen huolissaan täytyy olla nuorisotyöttömyyden kasvusta. Opiskeluiden jälkeinen välivuosi voi toki olla monelle hyväkin asia. Pitkittynyt välivuosi voi kuitenkin helposti muuttua pitkittyneeksi työttömyydeksi, joka etenkin nuorena altistaa voimakkaasti syrjäytymiselle. Suomella ei ole varaa uuteen pitkäaikaistyöttömien sukupolveen, ei taloudelliselta saati inhimilliseltä kannalta. Hallituksen tämän vuoden ensimmäisen lisäbudjetin menonlisäykset menivätkin lähes kokonaan nuorisotyöttömyyden helpottamiseen muun muassa koulutuspaikkojen, palkkatuen, starttirahan ja kurssituksen keinoin. Panostuksen on tarkoitus tavoittaa noin 15 000 nuorta.

Hallitus on tehnyt useita ympäristön ja työllisyyden kannalta järkeviä veroratkaisuja. Hallitus korottaa reilusti energiaverotusta, jolla on voimakas ohjausvaikutus ympäristön kannalta kestävämpiin valintoihin. Saastuttamisen ei todellakaan pidä olla ilmaista tai halpaa. Virvoitusjuomaveron korotus ja makeisveron palauttaminen ovat juuri sellaista vero-ohjausta, jolla on merkitystä kansanterveydelle. Terveellisyyden pitää olla helppoa ja halpaa. Epäterveelliset tuotteet saavat maksaa enemmän.

Arvoisa puhemies! Edelleen heikkenevä työllisyys rasittaa myös kuntien veropohjaa, joka on valmiiksi koetuksella ihmisten ikääntymisen johdosta. Kuntien yhteisövero-osuuden tilapäisen 10 prosentin korotuksen ohella on päätetty kuntien kiinteistöveron alarajojen nostosta. En ole ainoa, jonka mielestä kiinteistöveroa olisi edelleen järkevää nostaa tulokuopan paikkaamiseksi. Suomen kiinteistöverotus on edelleen Oecd:n keskiarvon alapuolella, ja kiinteistöveron kiristäminen olisi ansiotuloverotuksen kiristämistä järkevämpää. Mielestäni kuntien määräaikaista yhteisövero-osuuden korotusta voisi myös jatkaa.

Päätökset pääomaverotuksen kiristämisestä pitäisi tehdä mitä pikimmin. Vaikka tuloerot ovat Suomessa edelleen kansainvälisessä vertailussa kohtuulliset, tuloerojen kasvun vauhti on ollut hurjaa. Huono-osaisten ohella ihan tavalliset palkansaajatkin joutuvat ihmettelemään rikkaiden rikastumista, yritysjohdon megasuuria palkkioita ja suomalaisten yhtenäisyyttä jäytävää epäisänmaallista verokikkailua.

Arvoisa puhemies! Vaikeinakin aikoina on niitä, joilla on vielä meitä vaikeampaa. Kehitysyhteistyömäärärahat kasvavat 90 miljoonalla eurolla, ja kehitysyhteistyömäärärahojen osuus bruttokansantulosta nousee 0,58 prosenttiin vuonna 2011. Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyörahat 0,7 prosenttiin bkt:stä vuoteen 2015 mennessä. Tätä tavoitetta ei saa vaarantaa, vaan on huolehdittava tasaisesta kasvuvauhdista kohti sitoumuksen saavuttamista. Tulevien vuosien budjetteihin kohdistuukin kehitysyhteistyön määrärahojen merkittäviä korotuspaineita.

Vaikka kehitysyhteistyömäärärahoja ei ole viime laman tapaan samalla tavalla leikattu – niitä on pystytty koko ajan kasvattamaan – kasvaa silti koko ajan riski Suomen jäämisestä sitoumuksestaan. Jos perusteeksi tavoitteen saavuttamiselle ei riitä maailman hädänalaisimpien kärsimys, voimme tietenkin myös itsekkäästi miettiä, onko Suomella mitään mahdollisuuksia yrittää päästä YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuosille 2013-2014, jos bkt-tavoite jää edelleen saavuttamatta.

Suomi on sitoutunut käyttämään myös ilmastotoimiin kehitysmaissa vuosina 2010-2012 ainakin 110 miljoonaa euroa. Ilmastorahoituksen tulee olla uutta ja lisää siihen kehitysyhteistyömäärärahojen kasvukäyrään, joka saavuttaa 0,7 prosenttia bkt:stä vuonna 2015.

Arvoisa puhemies! Vaikeista ajoista huolimatta hallitus on pitänyt kiinni sitoumuksistaan takuueläkkeestä sekä pienimpien päivärahojen, lapsilisien, kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen sitomisesta kuluttajahintoja seuraavaan indeksiin. Hallitus on myös korottanut kansaneläkettä ja vähimmäispäivärahoja enemmän kuin kaksi edellistä hallitusta korotti yhteensä ja opintotukea lähes yhtä paljon kuin kaksi edellistä hallitusta yhteensä.

Toivon, että myös tulevina vuosina tehdään jatkuvasta niukkuudesta huolimatta syrjäymiseen puuttuvaa, hyvinvointia lisäävää politiikkaa ja huolehditaan myös velvollisuudestamme maamme rajojen ulkopuolella olevien hädänalaisten ihmisten auttamiseksi kansainvälisten sitoumusten mukaisesti.

Kommentit

Kommentit

Kommentoi