Ryhmäpuhe: Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2011-2014. Palautekeskustelu

 |  Ei kommentteja

Johanna Sumuvuori /vihr (ryhmäpuhe): Arvoisa puhemies! Vihreät edellyttävät tulevalta kehyskaudelta talouden kestävyyden lisäksi myös sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Kansainvälisen finanssikriisin vaikutukset ja kiihtyvä väestön ikärakenteen muuttuminen edellyttävät myös merkittävää tuottavuuden parantamista ja tehokkuuden lisäämistä.

Talouden tehokkuus- ja tuottavuusvaatimusten rinnalla on muistettava, mitä varten muutoksia tarvitaan: hyvinvointivaltion pelastamiseksi. Ekologisten ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäiseminen ja varhainen korjaaminen on hyvää talouspolitiikkaa. Jos jarruttelemme näissä asioissa nyt, tulee syntyneiden vahinkojen korjaaminen myöhemmin paljon kalliimmaksi.

Arvoisa puhemies! Vihreiden mielestä yhteiskuntaa on aina rakennettava myös heikoimpien ehdoilla. Haluamme kaventaa hyvinvointieroja, lisätä ihmisten osallisuutta, parantaa työelämässä jaksamista ja edistää sukupolvioikeudenmukaisuutta. Taantuma iskee aina voimakkaimmin kaikkein huonoimmassa asemassa oleviin. Kun lisätään taantuman seurauksiin Suomen väestörakenteen muutos ja rakenteellinen työttömyys, on selvää, että julkinen talous joutuu kestämättömään tilanteeseen.

Kuntatalouden arvioidaan pysyvän alijäämäisenä koko kehyskauden. Tällä on vaikutus erityisesti niihin ihmisiin, jotka käyttävät paljon sosiaali- ja terveyspalveluita. Kehyksessä kuntataloutta vahvistetaan korottamalla kuntien osuutta yhteisöverosta tilapäisesti 10 prosentilla, mikä lisää kuntien verotuloja noin 380 miljoonaa euroa. Vihreiden mielestä on harkittava korotetun yhteisövero-osuuden maksamista kunnille vuoden 2011 jälkeenkin.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden parantamiseen tarkoitettuja korotettuja valtionosuuksia kohdennetaan muun muassa vammaispalvelulainsäädännön uudistukseen, neuvolatoimintaan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Kehyskaudelle ajoittuu myös tärkeitä toimeentuloon liittyviä uudistuksia, kuten kaikkein pienimpien eläkkeiden tasoa nostava takuueläke ja muun muassa lapsilisien, kotihoidon tuen, yksityisen hoidon tuen ja päivä- ja kuntoutusrahojen sitominen jatkossa kansaneläkeindeksiin. Nämä kaikki ovat vihreiden mielestä paitsi tervetulleita myös välttämättömiä toimenpiteitä kuntien tilanteen ja kansalaisten toimeentulon parantamiseksi.

Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta yksi ratkaisevimmista kysymyksistä on työllisyystilanteen kehittyminen. Työttömyysaste on toistaiseksi onnistuttu pitämään alempana kuin aiemmin ennustettiin. Erityisen huolestuttavaa on kuitenkin nuorisotyöttömyyden nopea kasvu. Suomella ei ole varaa uuteen pitkäaikaistyöttömien sukupolveen, ei taloudelliselta saati inhimilliseltä kannalta. Hallituksen tekemiä toimenpiteitä nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi on jatkettava myös tulevalla kehyskaudella.

Arvoisa puhemies! Kehysselonteon ennusteen mukaan valtion velanotto jatkuu koko kehyskauden ajan. Loputon velkaantuminen nakertaa sukupolvisolidaarisuutta. Emme voi loputtomasti elää tulevien sukupolvien kustannuksella.

Kuten valtiovarainvaliokunta toteaa, tehokkaampien rakenteiden ja toimintamallien käyttöönottamisella voidaan tuottavuutta lisätä paljonkin laadusta ja vaikuttavuudesta tinkimättä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tietojärjestelmiä on yhtenäistettävä, ja niiden kehittämiseen on varattava riittävät resurssit. Tuottavuuden lisääminen edellyttää myös hyvinvoivaa motivoitunutta henkilöstöä. Vihreät ovat valtiovarainvaliokunnan kanssa samaa mieltä. Hyvä henkilöstöpolitiikka on keskeinen menestystekijä kiristyvässä työvoimakilpailussa.

Monilla aloilla on korkeasta työttömyydestä huolimatta jo nyt työvoimapulaa, kuten valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin todetaan. Suomi tarvitsee siten tulevaisuudessa myös työperäistä maahanmuuttoa.

Arvoisa puhemies! Vihreiden mielestä julkisen talouden kestävyysvajeeseen on löydettävä sellaisia rakenteellisia ratkaisuja, joilla hyvinvointivaltio voidaan pelastaa myös tuleville sukupolville. Rakenteellisten ratkaisujen lisäksi julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen edellyttää veropohjan laajentamista. Vihreässä verouudistuksessa keskeisessä roolissa ovat energia-, ympäristö-, kiinteistö- ja kulutusverot. Vihreä eduskuntaryhmä toivoo, että tulevina vuosina vahvistetaan talouden kestävyyttä ja syrjäytymiseen puuttuvaa hyvinvointipolitiikkaa. Lisäksi on huolehdittava kansainvälisistä sitoumuksista maailman hädänalaisten ihmisten auttamiseksi. Kehitysyhteistyösitoumuksista kiinnipitäminen ja pakolaisten vastaanottaminen on eettinen velvollisuutemme. Kehyspäätöksessä kunnille maksettavia korvauksia pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta lisätään.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on ottanut historiallisia edistysaskeleita kohti ekologista verouudistusta. Ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat uhat ovat kuitenkin niin valtavia, että kestävämpään luonnonvarojen käyttöön ohjaavassa verotuksessa ollaan vasta alkutaipaleella.

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitsemme todellisuudessa noin 40 prosentin kasvihuonekaasupäästövähennykset jo vuoteen 2020 mennessä. Vihreät kannattaakin ilmastolakia, jossa sitoudutaan 5 prosentin vuosittaisiin päästövähennyksiin.

Liikenne aiheuttaa noin 15 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistämme. Liikenteen ympäristövaikutuksen pienentämisen kannalta on keskeistä joukkoliikenteen ja erityisesti raideliikenteen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden parantaminen suhteessa tieliikenteeseen. Vihreiden tavoite on vähentää ihmisten riippuvuutta yksityisautoilusta.

Vihreä eduskuntaryhmä yhtyy valtiovarainvaliokunnan huoleen koskien radanpitoa. Junamatkustajat ympäri Suomea ovat tänä keväänä joutuneet tottumaan rataverkon korjausvelasta seurannaiden routavaurioiden aiheuttamiin jatkuviin myöhästelyihin. Radanpidon korjausinvestoihin varattu osuus on liian pieni. Ympäristö ja maan alueellinen tasa-arvo edellyttävät toimivaa rataverkkoa. Kaukoliikenteen ostojen määrärahat ovat kehysselonteossa laskemassa vuoden 2012 jälkeen yli kolmanneksella, vaikka toisaalta selonteossa todetaan, että menotaso ei sisällä uusia poliittisia linjauksia. Käytännössä kehyskaudelle esitetty määrärahataso supistaa junaliikennettä.

Myös Seinäjoki-Oulu-ratahankkeen rahoitus on rajusti alibudjetoitu. Vihreiden mielestä ratahankkeen toteuttaminen alkuperäisen aikataulun mukaan on erittäin tärkeää, sillä se tuottaisi myös valtiolle merkittävät säästöt. Tämä todetaan myös valtiovarainvaliokunnan mietinnössä.

Vihreän eduskuntaryhmän mielestä liikenteen rahoitus on kohdistettava paremmilla tavoilla ratoja ja perustienpitoa painottaen. Pääkaupunkiseudun tienpitoa ja joukkoliikennettä voidaan tulevaisuudessa rahoittaa ulkomaiden toimivia esimerkkejä noudattaen tienkäyttömaksuilla.

Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden energian loppukulutuksesta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä edellyttää voimakkaita panostuksia muun muassa tuulivoimaan. Hallituksen laskelmat tuulivoiman syöttötariffin hinnasta perustuvat oletukseen, jonka mukaan sähkön markkinahinta olisi vuonna 2020 alhainen, alhaisempi kuin esimerkiksi tämän vuoden alussa. Hintatasoon liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä. Mikäli sähkön hinta nousee todellisuudessa korkeammaksi, syöttötariffin osuus tuotettua megawattituntia kohden laskee. Tällöin nyt arvioidulla 200 miljoonalla eurolla voitaisiin saada huomattavasti enemmän kotimaista tuulivoimaa.

Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kasvua. Uskomme, että ympäristönsuojeluun panostaminen on myös tulevaisuuden merkittävä kilpailuvaltti.

Johanna Sumuvuori /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On toki oleellista olla huolissaan siitä, että hyvinvointierot ovat kasvaneet, mutta niiden kasvaminen on pidemmän ajan kehityskulku, ei tämän hallituskauden aikana liikkeelle lähtenyt prosessi. Ne syntyivät viime laman aikana, ja tämä hallitus on tehnyt kaikkensa niiden umpeen kuromiseksi. Olen samaa mieltä ed. Lintilän kanssa, että tämä hallitus on tehnyt sosiaalisempaa politiikkaa kuin edelliset. Esimerkiksi menolisäyksistä puheen ollen hallitus on korottanut kansaneläkettä ja vähimmäispäivärahoja enemmän kuin kaksi edellistä korotti yhteensä. Opintotukea korotettiin yhtä paljon kuin kaksi edellistä hallitusta yhteensä ja koko ensimmäisen lisäbudjetin suurin satsaus osoitettiin nuorisotyöttömyyden torjumiseen muun muassa koulutuspaikkojen, palkkatuen, starttirahan ja kurssituksen keinoin, joten en itse ainakaan koe, että tässä ei olisi tehty kaikkea voitavaa.

Kommentit

Kommentit

Kommentoi