Täysistuntopuheenvuoro: Törkeän eläinsuojelurikoksen lisääminen rikoslakiin

 |  Ei kommentteja

Johanna Sumuvuori: Arvoisa puhemies! Olen henkilökohtaisesti hyvin iloinen tästä käsittelyssä olevasta lakiehdotuksesta. Perinteisesti eläinten hyvinvointia ei suomalaisessa lainsäädännössä ole arvostettu kovin korkealle. Omaa kieltään kertoo sekin, että tähän saakka rikoslaista on puuttunut kokonaan törkeä eläinsuojelurikoksen muoto.

Suomessa on ollut kova usko siihen, että suomalainen ruoka on aina puhdasta ja tuotantoeläimiä kohdellaan hyvin. Uudestaan ja uudestaan esiin nousevat kuvat kärsivistä eläimistä kertovat kuitenkin toista. Kun salaa kuvatuista videoista tuohtuneet tuottajajärjestöt älähtivät, että kuvien oli tarkoitus järkyttää, jää vastaamatta alkuperäiseen kysymykseen: miksi eläimiä kohdellaan niin huonosti? Kun jälkikäteen tehdyissä tarkastuksissa todetaan, että vakavia puutteita ei ole, tarkoittaako se sitä, että kuvien todellisuus mahtuu lakien sallimiin rajoihin? Mielestäni näin ei voi olla ja siksi tarvitaan tiukempaa lainsäädäntöä. Vaikka kaikkia eläinten kohteluun liittyviä ongelmia ei tietenkään pystytä ratkaisemaan rikoslain puitteissa, esitys rikoslakiin lisättävästä törkeästä eläinsuojelurikoksesta on kauan odotettu ja tarpeellinen. Sen lisäksi tarvitaan myös parempaa eläinsuojelulain valvontaa.

Arvoisa puhemies! Lakiesitys tehostaa omalta osaltaan mahdollisuuksia puuttua eläinsuojelurikoksiin, helpottaa eläintenpitokiellon antamista ja eläinten turvaan ottamisen mahdollisuutta. Lain ansiosta rikoksen törkeysaste tulee nykyistä paremmin huomioiduksi rangaistuksia määrättäessä. Törkeästä eläinsuojelurikoksesta voidaan tuomita, jos rikos olisi tehty erityisen julmalla tavalla, rikoksen kohteena olisi huomattavan suuri määrä eläimiä, rikoksella tavoiteltaisiin huomattavaa taloudellista hyötyä ja rikos olisi myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Esitys on siten käytännössä suunnattu ammattimaiseen tuotantoeläinten pitoon liittyviin eläinsuojelurikoksiin.

Uusi laki toivon mukaan vähentää omalta osaltaan eläinsuojelurikoksia. Kun tähän saakka eläinrääkkäyksestä on voinut selvitä varsin vähällä, uudessa lakiesityksessä rangaistusasteikko ulotetaan neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta yhdistettynä eläintenpitokieltoon, joka voi olla myös pysyvä. Tuotantoeläinten kaltoinkohtelussa ei aina ole kyse yksittäistapauksista vaan ajoittain myös tietoisesta ja systemaattisesta toiminnasta, joka on saatava hallintaan tiukemmalla lainsäädännöllä.

Arvoisa puhemies! Rikoslakiin tehtävä lisäys törkeästä eläinsuojelurikoksesta on yksi edistysaskel. Toinen on se, että lakimuutoksen yhteydessä perustetaan eläintenpitokieltorekisteri, jonka avulla eläintenpitokieltoja pystytään jatkossa nykytilanteesta poiketen myös tehokkaasti valvomaan. Nyt käsittelyssä oleva lakimuutos on askel tiellä eläinten parempaan kohteluun.

Loppujen lopuksi suurimmat ongelmat liittyvät kuitenkin tuotantoeläinten pidon niihin piirteisiin, jotka ovat lakimuutoksen jälkeenkin täysin laillisia. Eläimiä saa edelleen pitää kohtuuttoman pienissä ja virikkeettömissä tiloissa, eläimiä kuljetetaan kohtuuttomia matkoja ja eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista välitetään ylipäänsä liian vähän. Omasta mielestäni eläintenpidon minimivaatimusten rajan pitäisi kulkea siinä, miten nykyään kohdellaan luomutuotannossa olevia eläimiä.

Arvoisa puhemies! Tiivistäen: sioilla on oikeus käyttäytyä sikamaisesti.

Kommentit

Kommentit

Kommentoi