Ryhmäpuhe: Hallituksen esitys vuoden 2010 neljänneksi lisätalousarvioksi ja vuoden 2011 lisätalousarvion täydentämiseksi

 |  Ei kommentteja

(ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tämän vuoden työllisyyskehitys on ollut kansainvälisen taloustaantuman keskellä parempaa kuin uskalsimme odottaa. Työttömiä työnhakijoita on vähemmän kuin pelkäsimme, ja vastaavasti avoimia työpaikkoja on enemmän kuin uskalsimme toivoa. Erityisen huolestuttava nuorisotyöttömyys on saatu voimakkaaseen laskuun. Hallituksen elvyttävä politiikka on toiminut. Tilastokeskuksen tänään julkistamien tietojen mukaan avoimia työpaikkoja on 19 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Kuitenkaan, kuten ministeri Katainenkin totesi, kriisi ei ole vielä ohi.

Talouden elpymisestä ja hallituksen hyvistä toimista huolimatta työttömyys on edelleen vaarallisen korkealla tasolla. Valtio myös velkaantuu edelleen kovaa vauhtia, mikä ei ole sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta ajatellen hyvä asia. Työllisyyden hoitaminen onkin hallituksen tehtävistä tärkeimpiä. Suomeen ei saa syntyä uutta laman sukupolvea, jota uhkaa pitkäaikaistyöttömyys ja syrjäytyminen. (Ed. Kuoppa: 150 000 ihmistä!) Siihen ei ole varaa inhimillisesti, eikä siihen ole varaa kansantaloudellisesti. Työllisyyden tukeminen on myös erinomaista terveys- ja sosiaalipolitiikkaa, jonka avulla pystytään kaventamaan väestön hyvinvointieroja. Korkea työllisyys ja jaettu hyvinvointi luovat pohjaa yhteiskunnan eteenpäinviemiselle, muuttuvaan maailmantalouteen sopeutumiselle sekä ilmastonmuutoksen ja luonnon köyhtymisen torjumiselle.

Työttömyyden, tuloerojen kasvun ja yhteiskunnallisen epätasa-arvon aiheuttama sisäänpäin käpertyminen ja muutoksen pelko nakertaa yhteiskuntarauhaa ja johtaa pahimmillaan koveneviin arvoihin, erilaisuuden torjumiseen ja näköalattoman, katteettoman populismin nousuun. Uuteen laman sukupolveen ei Suomella ole siis varaa myöskään henkisesti.

Arvoisa puhemies! Vallitseva työttömyys on torjuttava ja painettava alas paremmin kuin edellisen laman aikana, ja juuri siihen tämä neljäs lisätalousarvio ja ensi vuoden talousarvion täydentäminen tähtäävät. Aiempia työllisyyttä parantavia määrärahapäätöksiä täydennetään kaikkiaan yli 67 miljoonalla eurolla.

Lisätalousarviossa kohdennetaan rahaa työttömien poliisien ja korkeasti koulutettujen työllistämiseen. Euroopan sosiaalirahaston varoja kohdennetaan uudelleen 6 miljoonaa euroa erityisesti konepaja- ja metalliteollisuuden työllistämiseen, mikä omalta osaltaan helpottaa miesvaltaisten vientialojen suhdanneherkkää työllisyystilannetta ja äkillisen rakennemuutoksen alueiden tilannetta. Lisätalousarviossa on panostuksia myös yritysten tukiin ja kansainvälistymisavustuksiin.

Ensi vuoden talousarvioesitystä puolestaan täydennetään työministeriölle osoitettavalla 5 miljoonalla eurolla, joka suunnataan meriklusterille ja vajaakuntoisten sekä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen.

Arvoisa puhemies! Vihreiden mielestä syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn voi panostaa monella rintamalla. Kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö ovat sektoreita, joilla kansalaisten hyvinvoinnin ja onnellisuuden edistäminen on paitsi edullista myös työllistävää. Vihreät ovat tyytyväisiä, että Veikkaukselta tuloutetaan ensi vuonna ylimääräiset 30 miljoonaa euroa tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön työllisyyden edistämiseksi. Tämä sisältää myös panostuksia etsivään nuorisotyöhön, nuorten työpajatoimintaan ja nuorisotalojen kunnostamiseen sekä rakentamiseen. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus hyödyttää kaikkia: tämän päivän nuoret ovat juuri ne suomalaiset, jotka pitävät tulevaisuudessa ikääntyvän yhteiskuntamme palvelurakenteet pystyssä.

Arvoisa puhemies! Erityisellä ilolla vihreät ovat tässä lisätalousarvioesityksessä lieventämässä työmarkkinatuen tarvehankintaa, joka on nykyisin yksi sosiaaliturvan epäreiluimpia piirteitä. Tulorajan nostaminen parantaa arviolta 15 000 ihmisen asemaa. Työmarkkinatukeen turvautuva ihminen joutuu tulemaan toimeen hyvin vähällä. Uskomme, että tässä on otettu ensimmäinen askel tiellä kohti passivoivan tarveharkinnan poistamista. Vihreiden eduskuntaryhmä totesi jo ensi vuoden budjetin lähetekeskustelussa syyskuussa, että puolison tulojen vaikutus työmarkkinatukeen ei ole kannustavaa eikä tasa-arvoista. Perusturvan henkilökohtaisuus on vihreille tärkeä tavoite.

Arvoisa puhemies! Vihreät haluavat parantaa hyvinvointipalveluita ja rakentaa sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa, jossa ihmisistä pidetään huolta. Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen ja köyhimpien sosiaaliturvan parantamiseen ei kuitenkaan riitä pelkkä hyvä työllisyyskehitys aikana, jolloin työikäisen väestön osuus pienenee. Tarvitaan myös veropohjan laajentamista.

Julkisen talouden kestävyysvajetta ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lisääntymistä ei pidä kuitenkaan paikata vain työn verotusta kiristämällä, vaan siirtämällä verotuksen painopistettä nimenomaan kulutukseen ja ympäristöveroihin. Myös pääomaveroa on korotettava. Samaan aikaan seuraavan hallituksen on kuitenkin huolehdittava, että kulutus- ja ympäristöverojen kaltaisten tasaverojen vaikutusta kompensoidaan pienituloisille.

Arvoisa puhemies! Asia, jonka olisimme halunneet nähdä korjattuna ensi vuoden talousarvioesityksen osalta jo tässä vaiheessa, on Metsähallituksen luontopalveluista leikattavaksi ehdotettujen rahojen palauttaminen talousarvioon. Nyt asia jää eduskunnan budjettikäsittelyssä korjattavaksi.

Luontopalveluilla on tärkeä tehtävä maamme tärkeimpien luontoarvojen, kuten kansallispuistojen, hoitamisessa ja saattamisessa suomalaisten helposti tavoitettaviksi. Luontopalveluiden vastuulla on luonnonsuojelualueiden hoidon lisäksi retkeily- ja luontomatkailua tukevien palveluiden, kuten luontokeskusten, reittien ja laavujen, ylläpitäminen. Retkeilypalveluilla on myös huomattava taloudellinen merkitys paikallisesti.

Arvoisa puhemies! Lukuun ottamatta Luontopalveluiden puuttuvaa rahoitusta vihreät pitävät talousarvioiden täydennyksiä hyvinä.

Johanna Sumuvuori: (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ilahduttavaa kuulla, että täällä on yli puoluerajojen oltu huolissaan nuorisotyöttömyydestä, koska on juuri niin, että pitkittyessään työttömyys aiheuttaa todella syrjäytymistä muillakin elämän aloilla, ja on hyvä, että saadaan katkaistua sellainen kierre mahdollisimman varhain.

Pitkäaikaistyöttömistä olisin kysynyt ministeri Kataiselta: Kun vuonna 2004 astui voimaan tämä laki sosiaalisista yrityksistä, jossain vaiheessa niistä puhuttiin aika paljonkin ja työ- ja elinkeinoministeriö ylläpitää tällaista sosiaalisten yritysten rekisteriä eli sosiaaliset yritykset normaalin yritystoimintansa ohella myös harjoittavat pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistämistä, miten näette valtiovarainministeriössä sosiaalisten yritysten roolin tulevaisuudessa ja niiden merkityksen kasvattamisen ja miten voisimme kannustaa paremmin yrityksiä hakeutumaan tähän Temmin ylläpitämään sosiaalisten yritysten rekisteriin?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Haluaisin semmoisen täsmennyksen vielä tehdä tähän aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan, että ei kannata tuijottaa yksinomaan työ- ja elinkeinoministeriön aktiivitoimenpiteiden määrää. Sekin on hyvällä tasolla tällä hetkellä, mutta sen lisäksi tällä vaalikaudella on lisätty 12 000 koulutuspaikkaa toiselle asteelle eli sellaisille ihmisille, joille se on paras vaihtoehto – he ovat saaneet lisää kouluttautumismahdollisuuksia. Toisaalta en ymmärrä, mikähän meissä suomalaisissa poliitikoissa on ollut vikana, että me emme ole aikaisemmin saaneet sitä mahdollisuutta käyttöön, että työmarkkinatuella ihminen voisi mennä viimeistelemään omia opintojaan. Nyt se on mahdollista. Tämä hallitus antaa mahdollisuuden niille ihmisille, joilla on opinnot kesken, mennä viimeistelemään oman tutkintonsa, ja tätä ei kukaan koskaan ole aikaisemmin saanut aikaiseksi tehdä. Tämä, jos mikä, on paras keino ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymistä. Jossakin puheenvuorossa todettiin, että rikkaat maksavat vähemmän veroja tulevaisuudessa hallituksen toimenpiteiden seurauksena. Eihän se pidä paikkaansa. Se, minne on erityiset veronkevennykset kohdennettu, on kaikkein pienituloisimmat ihmiset. Niillä, jotka eivät maksa veroja ollenkaan, etuuksia on pääsääntöisesti nostettu, ja kun tuloveroja lasketaan, se kohdistuu tietenkin kaikkiin. Eli ei prosentuaalisesti rikkaitten veroja ole poistettu, ei pääomatulovero ole keventynyt, vaan edellisen kerran Ahon-Viinasen hallitus esimerkiksi kunnallisperusvähennystä kasvatti. Sen jälkeen on ollut hiljaista, yksikään hallitus ei ole siinä tehnyt mitään. Tämä hallitus sitten – lähestulkoon sama hallituspohja – palasi tähän, eli kunnallisveron vähennystä kasvatettiin ihan työllisyyssyistä, oikeudenmukaisuussyistä ja työllisyyssyistä. Eli tässä on tämmöinen hyvin konkreettinen, käytännönläheinen tapa ollut suhtautua työllisyyteen ja työttömyysongelman hoitamiseen. Kaikki työttömät eivät ole samanlaisia, he tarvitsevat erilaisia keinoja.

Ed. Sumuvuorelle ihan loppuun: Sosiaalisten yritysten tulevaisuus on äärettömän tärkeä. Me tarvitsemme tässä maassa välityömarkkinoita. Kaikki eivät työllisty aina samalla tavalla, samoihin paikkoihin, samoilla kriteereillä. Sen takia tämän paletin täytyy olla laaja.

Kommentit

Kommentit

Kommentoi