Ryhmäpuhe: Hallituksen selonteko sotilasosaston asettamisesta valmiuteen osana EU:n nopean toiminnan joukkojen valmiusvuoroa

 |  Ei kommentteja

Johanna Sumuvuori: (ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! EU:n taisteluosastot perustettiin vahvistamaan Euroopan unionin nopean toiminnan sotilaallista kriisinhallintakykyä. Joukkojen perustamisen taustalla ovat 1990-luvun karvaat kokemukset Länsi-Balkanilta, missä Euroopan unioni seurasi avuttomana kriisin kärjistymistä veriseksi ja vuosia kestäväksi hajoamissodaksi. Taisteluosastojen käytön pohjana olevan EU-sopimuksen mukaisesti joukkoja on tarkoitus käyttää huolehtimaan rauhanturvaamisesta, konfliktinestosta ja kansainvälisen turvallisuuden lujittamisesta. Nämä ovat tärkeitä tehtäviä niin inhimillisestä näkökulmasta kuin myös kansainvälisen turvallisuuden kannalta. Suomi on ollut aktiivinen Euroopan unionin kriisinhallintaulottuvuuden, niin sotilaallisen kuin myös siviilikriisinhallinnan, kehittämisessä. Suomi on osallistumassa vuodesta 2007 lähtien toimintavalmiudessa olleiden EU:n taisteluosastojen valmiusvuoroon nyt kolmatta kertaa.

Arvoisa puhemies! Vihreiden mielestä on tärkeää, että Suomi kantaa vastuunsa kansainvälisestä rauhasta ja turvallisuudesta. Ongelmallisen tilanteesta tekee kuitenkin se, että käytämme suuria määriä rahaa sellaisten joukkojen ylläpitoon, joita ei ole toistaiseksi käytetty mihinkään. Pelkät nyt valmiuteen asetettavien joukkojen koulutus- ja valmiusajan kustannukset ovat noin 28,7 miljoonaa euroa. Maailmalla olisi maita ja alueita, missä rauha vaatisi turvaamista, mutta merkittävä osa voimavaroistamme on sidottu joukkoihin, joita ei käytetä. YK:lla on tarpeita, joihin Suomi ei pysty vastaamaan. Muissakin unionin jäsenvaltioissa tyytymättömyys kriisinhallintajoukkoihin, joita ei kriisien täyttämässä maailmassa käytetä, on kasvamassa.

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan hyvin koulutettujen ja varustettujen taisteluosastojen käyttämättömyys on kuitenkin itsessään osoitus siitä, että tarvetta olisi pikemminkin Euroopan unionin siviilikriisinhallintakyvyn kasvattamiselle ja nopean toiminnan siviilijoukoille. Siviilikriisinhallinta on siviilien suorittamaa kriisinhallintaa erotuksena sotilaiden suorittamasta kriisinhallinnasta. Tarvitsemme tehokkaampaa valmiutta toimia esimerkiksi luonnonmullistusten sattuessa hätäavun ja jälleenrakennuksen lisäksi yhteiskunnan perustoimintojen kuten hallinnon, sosiaali- ja terveyspalveluiden, oikeuslaitoksen ja poliisin toimintakyvyn turvaamiseksi. Nopean toiminnan siviilijoukoista on puhunut ulkoministerikin viimeksi kesäkuussa Kirgisian kriisin yhteydessä. Vihreiden mielestä olisikin järkevää käyttää niin siviilijoukkoja kuin taisteluosastoja joustavammin osana käynnissä olevia YK-operaatioita. Samaan aikaan on siirrettävä painopistettä entistä enemmän kriisien ennaltaehkäisyyn ja rauhanomaisten ratkaisujen hakemiseen. Vihreät painottavatkin kriisinhallintaoperaatioiden siviiliulottuvuuden korostamista perusinfrastruktuurin toiminnan ja oikeusvaltiokehityksen varmistamiseksi.

Arvoisa puhemies! On ilmeistä, että nopeasti kriiseihin reagoimaan pystyviä joukkoja tarvitaan. Ensi vuoden tammikuussa, kun Suomi valmistautuu osallistumaan kahteen EU:n taisteluosastojen valmiusvuoroon, järjestetään Sudanissa kansanäänestys Etelä-Sudanin itsenäistymisestä. äänestyksen jälkeen saattaa olla, että maan kahtiajakautuminen johtaa alueen valmiiksi tulenaran tilanteen kärjistymiseen. Saatammekin tämän sotilasosastojen asettamispäätöksen seurauksena nähdä suomalaisen taisteluosaston valvomassa uutta rajaa Etelä-Sudanissa ja Darfurissa.

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, kun Euroopan unionissa päätettiin nopean toiminnan taistelujoukkojen perustamisesta, päätettiin myös nopean toiminnan siviilijoukkojen, civilian response teamin, perustamisesta. Vaikka joukkoihin on koulutettu suomalaisiakin jäseniä, niiden merkitys on jäänyt vähäiseksi ja valmiusvelvoitetta päivystysvuoroon ei ole. Vihreiden mielestä Suomen tulisi ajaakin aktiivisesti EU:ssa nopean toiminnan siviilijoukkojen tavoitteen selkeää määrittelyä ja aktiivista käyttöä kriisinhallintatehtävissä.

Arvoisa puhemies! Näillä huomioilla vihreä eduskuntaryhmä kannattaa hallituksen esitystä.

Johanna Sumuvuori: (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kun puolustusministeri mainitsi ympäristökatastrofit ja luonnonmullistukset, niin pikemminkin on ehkä niin, että sen tyyppisten ei-sotilaallisten kriisien hallintaan sopisivat paremmin ne nopean toiminnan siviilijoukot kuin sotilaalliset joukot. Siihen liittyen kysynkin: Onko Suomella valmiuksia tai halua viedä eteenpäin Euroopan unionissa myös nopean toiminnan siviilivalmiuksien kehittämistä ja tavoitteenasettelun kunnianhimoistamista? Sitten toinen kysymys: Ruotsin puolustusministeri on ottanut esille aiemmin syksyllä pohjoismaisen taisteluosaston mahdollisen käyttämisen Sudanissa, jos tilanne muuttuu sellaiseksi. Olisin oikeastaan kysynyt molempien ministereiden omaa näkemystä tähän.   Ulkoasiainministeri Alexander Stubb (ote puheesta): Ed. Sumuvuori kysyi nopean toiminnan siviilijoukoista. Voidaan sanoa, että ne ovat oikeastaan jo olemassa jokaisella maalla. Ne ovat kuitenkin niin räätälöityjä, että niiden kokoaminen yhdeksi nopean toiminnan siviilijoukoksi voisi olla vaikeata. Mutta tällä hetkellähän nyt mietitään, EU:n sisällä käydään keskustelua siitä, miten Haitin tyylisessä tilanteessa, olisiko meillä joku parempi valmiuskapasiteetti nimenomaan siviilipuolella. Uskon, että kunhan Catherine Ashton saa toimintansa vielä parempaan iskuun, niin se onnistuu.

 

Kommentit

Kommentit

Kommentoi