Täysistuntopuheenvuoro: Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta: kohti vähäpäästöistä Suomea – palautekeskustelu

 |  Ei kommentteja

Johanna Sumuvuori:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia tulevaisuusvaliokunnalle mietinnöstä ja myös hyvästä taustamuistiosta!

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvat lähes kaikille elämän osa-alueille. Ne vaikutukset ovat dramaattisia, ja ne kattavat niin taloudellisen, sosiaalisen kuin myös turvallisuuspoliittisen ulottuvuuden. No, dramatiikkaa on jo ympäristön kantokyvyn ja ihmiskunnan sietokyvyn huomioon ottaen valmiiksi aivan liikaa. Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt, kuivuuden vaikutukset välttämättömän veden ja ruuan saatavuuteen ja elinkelvottomaksi muuttuvat alueet voivat synnyttää valtavia ympäristöpakolaisvirtoja. Valtioiden luhistumisilla on vaikutus myös Suomen turvallisuusympäristöön, puhumattakaan ilmastonmuutoksen inhimillisistä vaikutuksista siellä, minne se iskee kaikkein suorimmin. Ilmastonmuutoksesta kärsivät kaikkein eniten ne, joilla menee huonosti jo nyt.

Ison-Britannian hallituksen taannoin tilaamassa Sternin raportissa arvioidaan ilmastonmuutoksen kustannusten voivan nousta 5-11 prosenttiin maailman taloudesta. Sellaista laskua ja sen aiheuttamaa taantumaa tuskin kukaan haluaa Suomeen tai koko maailmaan.

Arvoisa puhemies! Itse haluan tarkastella ilmastonmuutosta myös oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Teollisuusmaissa asuu noin viidennes maailman väestöstä, mutta tämä viidennes on tuottanut yli 80 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Suomalainen tuottaa vuodessa yli 10 tonnia hiilidioksidipäästöjä, kun vähiten kehittyneissä maissa luku on henkeä kohti vain noin 0,2 tonnia. On oikeudenmukaista, että johtovastuun ilmastonmuutoksen torjunnasta ottavat kehittyneet maat.

Verotuksella pitää tukea päästöjen vähentämistä, ei niiden lisäämistä. On myös oikeudenmukaista, että ilmastonmuutoksen torjuntaan osallistuvat kaikki ikäpolvet eikä sotkua jätetä omien lasten ja heidän lastensa siivottavaksi.

Sitten ottaisin esiin liikennepolitiikan, joka oli vähän laajemmin esillä siinä tulevaisuusvaliokunnan taustamuistiossa kuin varsinaisessa mietinnössä. Suomi on osana kansainvälistä yhteisöä sitoutunut vähentämään omat päästönsä kestävälle tasolle. Jotta päästöjä saadaan leikattua vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta, pitkällä aikavälillä on siirryttävä käytännössä päästöttömään henkilötieliikenteeseen.

Yksi erinomainen keino vähentää ihmisten autoriippuvuutta ja siten myös päästöjä on joukkoliikenteen suosiminen ja ruuhkamaksujen käyttöönotto. Ruuhkamaksujen käyttöönottoa selvittänyt työryhmä luovutti selvityksensä liikenneministeri Vehviläiselle eilen. Työryhmän työ puhuu voimakkaasti ruuhkamaksujen käyttöönoton puolesta. Raportin mukaan ruuhkamaksut vähentäisivät liikenteen ympäristöhaittoja, lisäisivät joukkoliikenteen matkustajamääriä, parantaisivat Helsingin seudun liikenteen toimivuutta ja vähentäisivät liikenneonnettomuuksia. Tällä hetkellä joukkoliikenteen osuus kotimaisesta henkilöliikennesuoritteesta on laskussa, samalla kun henkilöautoliikenteen osuus on kasvussa. Suunta pitäisi kääntää täysin päinvastaiseksi.

Arvoisa puhemies! Kun kehitämme ohjauskeinoja kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa, on suosittava niitä vaihtoehtoja, joissa ihmisillä on aitoa valinnanvaraa. Tiiviisti asutulla kattavan joukkoliikenteen tarjoavalla Pääkaupunkiseudulla ruuhkamaksut edustaisivat parhaalla mahdollisella tavalla tätä periaatetta. Voisi vaivattomasti suosia vähäpäästöistä joukkoliikennettä, mutta jos ei halua, saa saastuttavasta liikkumismuodosta maksaa enemmän. Ilmastonmuutoksen torjunnan verotaakka kohdistuu silloin niihin, jotka ilmastoa enemmän saastuttavat. Yhdistettynä joukkoliikenteen kehittämiseen, väyläinvestointeihin ja ekologisiin maankäytön ja asumisen ratkaisuihin ruuhkamaksut ovat helppo tapa pienentää Suomen päästöjä merkittävästi.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittista tulevaisuusselontekoa lukiessa huomaa, että sitä laadittaessa ilmastonmuutokseen on suhtauduttu asian vaatimalla vakavuudella. Kuten selonteossa todetaan, polku vähäpäästöiseen yhteiskuntaan edellyttää isoja poliittisia päätöksiä. Päästöjen vähentämiseksi tarvitaan laajoja, syviä ja ripeitä toimia kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja sektoreilla. Välillä tulee kuitenkin sellainen olo, että tämä laajojen, syvien ja ripeiden toimien tarve ei ole vielä kaikkien päättäjien ja kansalaisten ajatuksiin kunnolla iskostunut. Tämä on iso ongelma.

Arvoisa puhemies! Seuraavan vaalikauden isoin asia on talouskriisin, ilmastokriisin ja niistä seuraavan sosiaalisen kriisin saaminen hallintaan ja hillitseminen.

Johanna Sumuvuori: (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies! On selvää, että seuraavan vaalikauden kolme tärkeintä asiaa ovat taloudellisen kriisin, ilmastokriisin ja näistä seuraavan sosiaalisen kriisin ratkaiseminen yhdessä. Totta kai odotamme ja teemme kaikkemme sen eteen, että saamme kansainvälisen kattavan ilmastosopimuksen, mutta Suomen ja Euroopan unionin on aloitettava ja tehtävä kaikkensa kansallisella tasolla ennen sitä. Myös maailmantalous kärsii ilmastonmuutoksen aiheuttamista haitoista, puhumattakaan sen aiheuttamasta inhimillisestä kärsimyksestä. Näitä on yritettävä torjua puhtain keinoin, sen totean erityisesti ed. Pentti Oinoselle. Tämän luulisi ymmärtävän myös perussuomalaispiiperöt, että turve ei ole puhdas keino.

Tällä hallituskaudella yksi konkreettinen esitys, joka tuli oikeastaan työryhmän kautta, liittyi liikenteeseen. Toivon, että ensi vaalikaudella sen raportin, joka tuli LVM:stä ruuhkamaksujen käyttöönotosta Pääkaupunkiseudulla, ehdotukset saadaan nopeasti aikaan. Liikenne aiheuttaa noin viidenneksen Suomen kasvihuonepäästöistä, ja erityisesti henkilöautoliikenne on ollut voimakkaassa kasvussa joukkoliikenteen kustannuksella. Ruuhkamaksujärjestelmä olisi erinomainen tapa lisätä joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja vähentää ihmisten autoriippuvuutta.

Tags:

 

Kommentit

Kommentit

Kommentoi