Täysistuntopuheenvuoro: Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020

 |  Ei kommentteja

Johanna Sumuvuori: (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin huomiota kahteen asiaan, joita haluaisin tämän selonteon osalta tiedustella ministeriltä.

Ensimmäinen on tietoturvakysymysten osuus ja tulevaisuus digitaalisella agendalla. Tänään viimeksi luin tämmöisen uutisen, missä kerrottiin, että tietokonehakkerit onnistuivat tunkeutumaan Kanadan valtion huippusalaisiin tiedostoihin ja hyökkäyksen seurauksena kaksi valtion toimintaelintä joutui rajoittamaan internetin käyttöä, että hakkerit eivät onnistuisi lähettämään tietoa eteenpäin. Ja onnistuivat näköjään tunkeutumaan kahteen strategisesti tärkeään tietoverkkoon ja saamaan haltuunsa järjestelmäsalasanoja.

Olisin kysynyt, mikä on Suomen tulevaisuus tämmöisen tietoyhteiskunnan kannalta elintärkeän infrastruktuurin suojaamisessa, kun puhutaan paljon näistä kyberhyökkäyksistä ja niiden tulevaisuudesta, niin mikä millä tavalla siihen panostetaan. Täällä on kyllä yksi kohta, jossa puhutaan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja siitä, että siihen saatetaan tarvita kansallisia määräyksiä tai toimintavelvoitteita.

Ja toinen kysymys: Millä tavalla avoin koodi otetaan paremmin huomioon? Se jäi hieman ohueksi tässä paperissa.

Johanna Sumuvuori /vihr: Arvoisa puhemies! Sillä, mihin suuntaan tietoyhteiskuntaa Suomessa kehitetään, on merkittävä vaikutus ihmisten jokapäiväiseen elämään ja toisaalta yhteiskunnan hyvinvointiin, toimivuuteen ja myös turvallisuuteen.

Selonteossa ollaan kiinni tämän päivän ongelmissa. Onnistunut tietoyhteiskunnan luomien mahdollisuuksien hyväksikäyttö ja uudenlaisten palveluiden tuotanto luo korvaavia työpaikkoja vanhojen työpaikkojen kadotessa. Nokiasta irtisanottavista insinööreistä ei toivottavasti tule pitkäaikaistyöttömiä. Tätä taustaa vasten onkin huolestuttavaa se luisuminen, josta paljon puhutaan, että Suomi on putoamassa tietoyhteiskuntakehityksen vauhdista.

Kuitenkin itse selonteko on kannustavaa luettavaa. Siinä otetaan voimakkaasti kantaa tiedon avoimuuden puolesta, siinä tarkastellaan aihetta monipuolisesti ja siinä otetaan erilaiset käyttäjäryhmät huomioon. Selonteon kärki on tiedon avoimuudessa. Kaiken verovaroin tuotetun tiedon on oltava helposti ja edullisesti saatavilla ja hyödynnettävissä. Tämä avoimuus vahvistaa osallisuutta, edistää tietoon perustuvaa demokraattista prosessia ja luo perustan uudenlaisille palveluille. Selonteko viitoittaa tietä tulevaisuudelle, jossa vapaa tieto luo uusia työpaikkoja ja vahvistaa ihmisten osallisuutta yhteiskuntaan.

Arvoisa puhemies! Tietoyhteiskunta ei ole saasteeton, mutta älykkäällä tieto- ja viestintäteknologialla voidaan saavuttaa huomattavia päästövähennyksiä liikenteessä, rakentamisessa ja energiaverkoissa. Kansantalouden tuotannon painopisteen siirtyessä tavaroista palveluihin tuetaan kestävää kehitystä. älyteknologia järkeistää ja tehostaa toimintamalleja, ja etäpalvelut vähentävät liikenteen tarvetta. Vaikka tietokoneet eivät synny tyhjästä ja verkot kuluttavat energiaa, tietoyhteiskunta muuttaa kulutustottumuksia. Tieto- ja viestintäteknologia yhdistettynä tiedon avoimuuteen on tehokas tapa levittää vertailukelpoista informaatiota ja siten vaikuttaa ostopäätöksiin kestävällä tavalla. Ei pidä myöskään unohtaa ympäristöteknologiaa työllistävänä kasvualana.

Jotta tietoyhteiskunta ei jättäisi ketään ulkopuolelle, on helppo käytettävyys ja esteettömyys aina huomioitava. Yhteiskunnan sähköistyessä on entistä tärkeämpää, että tuotteet ja palvelut ovat kaikkien käytettävissä. Selonteossa mainittu Design for All, käyttäjäkeskeinen suunnittelu, on työkalu erityisesti sosiaalisesti kestävän kehityksen tukemisessa ja kaikkien yhteiskunnan toteuttamisessa. Tämä suunnittelu huomioi ihmisten erilaisuuden, edistää sosiaalista yhdenvertaisuutta ja tukee osallisuutta yhteisöissä. Tämä on aivan ratkaisevaa, ei pelkästään erityisryhmien takia, vaan koska ennusteiden mukaan vuonna 2020 yli 65-vuotiaat muodostavat jo neljänneksen Suomen väkiluvusta.

Arvoisa puhemies! Muutama sana vielä selonteon kytköksestä lempiaiheeseeni turvallisuuspolitiikkaan. Olen monesti täällä ennenkin todennut, että nykyaikaisiin tai niin sanottuihin uusiin turvallisuusuhkiin ei vastata kivääri ja kokardi -mallisella massa-armeijalla ja joka niemennokkaan pystytetyllä varuskunnalla. Turvallisuusajattelu ja Puolustusvoimat ovat uudistamisen tarpeessa, ja tätä alleviivaa osaltaan myös tämä selonteko. Tieto- ja viestintäjärjestelmät ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömiä. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ovat kytköksissä näiden järjestelmien toimimiseen. Internetin kautta saatavat palvelut ovat jo nyt yhteiskuntarakenteen keskeinen osa. Siten kriittisten tietoverkkojen toimivuus ja kyky puolustautua kyberhyökkäyksiä vastaan nousee nykyaikaisen turvallisuusajattelun keskiöön. Tämä pitää myös ottaa huomioon, kun mietimme, mihin puolustukseen osoitetut resurssit käytetään.

Aiemmin debatissa mainitsin jo, miten Kanadan valtionhallintoon oli kohdistunut hakkereiden hyökkäys ja kriittisiin tietojärjestelmiin oli päästy tunkeutumaan. Tämän tyyppiset uhkat tulevat vain lisääntymään eikä Suomikaan voi niiltä täysin suojautua, ellei näitä järjestelmiä ruveta kehittämään

Arvoisa puhemies! Kuten sanottua, parasta selonteossa on sen voimakas asettuminen avoimen tiedon puolelle. Mutta kun selonteon tehtävänä on nostaa keskustelunaiheeksi tietoyhteiskunnan kannalta keskeisiä teemoja, todellisena heikkoutena voi pitää avoimen koodin käsittelyn puuttumista. Itse olen sitä mieltä, että selonteossa asetetut hyvät tavoitteet eivät voi toteutua kunnolla, jos pysymme jatkossakin kiinni suljetuissa järjestelmissä.

Selonteossa puhutaan useissa kohdin siilomaisesta kehityksestä, jossa hallinnon eri sektorit toimivat erillään, päällekkäin ja suljetusti. Tästä seuraa hidastelua, kustannuksia ja toimimattomuutta. Jos ajatuksena on päästä siiloajattelusta kohti kaikkia toimijoita osallistavaa ja verkostomaista tekemistä, en näe, miten se onnistuisi ilman avoimen lähdekoodin ohjelmistojen nostamista tekemisen keskiöön. Siirtyminen avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin ja käyttöjärjestelmiin tuottaisi valtionhallinnossa myös vuositasolla hyvin huomattavat rahalliset säästöt.

Arvoisa puhemies! Oikeusministeriö on jo toiminut edelläkävijänä, ja ministeri Lindén mainitsi myös talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjauksen, jonka mukaan avointa lähdekoodia pitäisi edistää. Se on oikein hyvä signaali. Toivottavasti seuraavalla hallituskaudella niin avoimen koodin edistäminen kuin kyberuhkien aiheuttamat haasteet yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi johtavat konkreettisiin toimintaohjelmiin.

Kommentit

Kommentit

Kommentoi