EU puikkoihin, jos Venäjä blokkaa Etyjin tarkkailuoperaation Ukrainassa

 |  Ei kommentteja

Meneillään oleva Ukrainan kriisi oli eilen Brysselissä kokoontuneen Eurooppa-neuvoston pääaihe. Euroopan unionin jäsenmaiden päämiesten ja -naisten asialistalla oli paljon muutakin: ilmasto- ja energiapolitiikka, teollisuuden kilpailukyky ja talouspolitiikan ohjausjakso.

Ei mikään pieni asialista. Kaikki liittyvät kuitenkin toisiinsa. Konfliktit eivät tapahdu vakuumissa, vaan olemassa olevassa taloudellisessa, poliittisessa ja sosiaalisessa todellisuudessa. Tätäkään kriisiä ei voi katsoa vain niin, että osapuolina ovat enkeli, jota karhu raatelee ja lännen sheriffi, joka yrittää ojentaa tilannetta.

Ukrainan kriisillä on vaikutus myös EU:n taloussuhteisiin ja energiapolitiikkaan. Ei ole yllättävää, että EU-maiden halu vähentää energiariippuvuutta Venäjästä on kasvanut entisestään. Suomessa käynnissä oleva keskustelu on osoittanut, että kansalaiset eivät innostu venäläisen Rosatomin ydinvoimalasta Suomessa. Ville Niinistö sanoi eilen Ylen A-talkissa asian niin kuin se on: Rosatomin Pyhjäjoen ydinvoimala on Venäjälle myös geopolitiikkaa.

Alueellisissa kriiseissä ja konflikteissa on usein kyse monista rinnakkaisista ja toisaalta toisiinsa kiertyneistä kehityskuluista. Kriisin ratkaisun etsiminen esimerkiksi pelkästään voimapolitiikasta ei ole kovin hedelmällistä. Sen pitäisi olla keinoista viimeinen, ensin on yritettävä kaikin voimin löytää poliittinen ratkaisu.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) on yrittänyt käynnistää tarkkailuoperaatiota Ukrainassa. Järjestön pyrkimys oli lähettää sopiva määrä Etyj-jäsenmaiden asiantuntijoita tarkkailemaan ihmisoikeuksien toteutumista ja turvallisuustilannetta, tarkoituksena lieventää jännitteitä ja löytää keinoja konfliktin ratkaisemiselle ilman voimankäyttöä. Ensin Venäjä kannatti ehdotusta, tai oli kannattavinaan. Nyt näyttää siltä, että se haluaa estää mandaatin kokonaan.

Jos Venäjä blokkaa lopullisesti Etyjin mandaatin toimia alueella, EU:n on otettava ohjat käsiinsä. Suomi on tukenut hyvin EU:n aloitteellisuutta. Eilisessä Eurooppa-neuvostossa EU:n päämiehet ja -naiset sopivat, että mikäli Etyj-operaatio ei onnistu, EU:n on käynnistettävä oma EU-missio Ukrainaan. ”In the absence of an agreement in the coming days on a credible OSCE mission, the EU will draw up an EU mission.”

Hyvä linjaus! EU:n on toimittava rohkeasti ja osoitettava, että sillä on tahtoa ja kykyä puuttua kriisiin. Pääministeri Katainen lausui eilen, että on harkittava myös laajempaa monitorointioperaatiota, johon voivat EU-maiden lisäksi osallistua myös sen ulkopuolisia maita lähialueilta. Pääministerin ehdotus on rakentava vaihtoehto.

Paras vaihtoehto olisi Etyjin operaation toteutuminen. Luulisi sen olevan paras myös Venäjälle, koska siten maa olisi itse seuraamassa, miten monitorointia toteutetaan. Jos Etyj-operaatio ei onnistu, niin sitten EU:n oma operaatio kehiin.

PS. Jos joku on huolissaan siitä, että Suomessa ei olla kartalla Venäjän kehityksestä, suosittelen tutustumaan valtioneuvoston voimassa olevaan turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon. Siellä todetaan selkeästi, että Venäjän sisäinen vakaus, talouskehitys sekä sotilaallinen varustautuminen ovat Suomen turvallisuusympäristöön keskeisesti vaikuttavia tekijöitä. Selonteossa arvoidaan Venäjän kehitystä melko kattavasti.

Kommentit

Kommentit

Kommentoi