Ei murjota kulttuuria byrokratialla

 |  Ei kommentteja

(Vihreiden ryhmäpuhe Helsingin kulttuuristrategiasta 2012-2017 kaupunginvaltuustossa 30.11.)

Helsinki, say yes!

Joskus parasta kulttuuria syntyy ilman minkäänlaista strategiaa. Kulttuuristrategiaa toteutetaankin parhaiten jättämällä tilaa myös spontaaneille ja yllättäville ideoille ja tapahtumille.

Strategista ajatteluakin kuitenkin tarvitaan. Strategialla voi vaikuttaa siihen, mihin suuntaan kaupungin kulttuuriorganisaatiota ja taidelaitoksia kehitetään. Se voi vaikuttaa myös avustusjärjestelmän uudistamiseen entistä paremmaksi. Hyvin toteutettuna sillä voi olla myös positiivinen vaikutus kulttuurialan työllisyyteen ja kaupungin vetovoimaisuuteen ja kiinnostavuuteen.

Kulttuuripolitiikassa päädytään usein keskustelemaan rahasta, eikä syyttä. Valtiolliset ja kunnalliset avustusjärjestelmät ovat kulttuurielämälle ja kulttuurin tekijöille elintärkeitä. Aina kysymys ei ole kuitenkaan pelkästään rahasta, vaan viranomaisten asenteesta ja hallintobyrokratiasta. Kaupunkikulttuuri ei välttämättä tarvitse rahaa, vaan joustavampaa hallintoa.

Vihreä valtuustoryhmä haluaa, että Helsinki sanoisi uusille asioille ja ideoille useammin kyllä. Kaikki hauska ja älykäs ei todellakaan aina synny virastoissa. Oikeastaan päin vastoin – byrokratialla on myös taipumus taltuttaa ja kieltää uusia ja innostavia asioita.

Kulttuuristrategia tukee ajatusta kaupunkilaisten omaehtoisen kulttuuritoiminnan tukemisesta. Jo johdannossa nostetaan keskiöön ihmisten ajatukset, ideat, unelmat ja luova toiminta ilmapiirin synnyttäjinä.

Kaupunkiin on syntynyt viime vuosina paljon uutta liikehdintää, joka on lähtenyt kaupunkilaisten omasta aktiivisuudesta. On vietetty ravintolapäiviä ja järjestetty pop up -tapahtumia, eri kaupunginosien BlockParty-juhlia ja iskelmätansseja. Kalasataman konttiaukiolla on vietetty kesällä minifestareita, maalattu graffiteja ja pystytetty taidenäyttelyitä. Kalasatama on erinomainen esimerkki väliaikaisesta tilasta, jonka kaupunkilaiset ottivat itse haltuun. Kalasataman alue toi Helsinkiin viime kesänä kaivattua rosoisuutta, eläväisyyttä ja aktiivisuutta.

Mielestämme kaupunki hengittää ja kehittyy, kun omaehtoista kulttuuritoimintaa ei murskata byrokratialla. Mielestämme leikkipuistoissa saa myydä kahvia. Kaupungista on löydyttävä pysyviä tai väliaikaisia paikkoja katutaiteelle. Kulttuuriavustuksia on kanavoitava entistä enemmän myös vapaaseen ja omaehtoiseen toimintaan.

Kaupungin on hyödynnettävä kulttuurikäytössä nykyistä paremmin tyhjiä tiloja ja rakennusaikaisia alueita. Näyttelyitä, konsertteja, festivaaleja, kaupunginosatapahtumia ja muita kaupunkilaisten aktiivisuudesta syntyviä rientoja täytyy voida järjestää mahdollisimman pienellä byrokratialla.

Lupakäytäntöjä on joustavoitettava ja vapaat tai vapautuvat tilat kartoitettava. On selvitettävä, millaista väliaikaiskäyttöä esimerkiksi myynnissä olevissa kiinteistöissä voisi olla. Lupakäytäntöjä helpotetaan konkreettisesti myös tinkimällä jonkin verran luovutettavan tilan vaatimustasosta, jos kyseessä on väliaikainen käyttö.

Strategiaan on kirjattu, että koulutilojen käyttöä laajennetaan taiteen perustopetukseen sekä kulttuuri-, taide-, kansalais- ja yhteisötoimintaan. Pidämme tavoitetta hyvänä. Koulut ovat tärkeitä erityisesti lasten ja nuorten harrastus- ja kulttuuritoiminnan lisäämisessä. Vaadimme, että selvitetään myös muiden kaupungin omien tilojen soveltuvuus vastaaviin tarkoituksiin.

Myös erilaiset yrittäjät vaikuttavat kaupungin ilmapiiriin. Hauskassa kaupungissa voi olla kahvila-autoja, lippakioskeja ja väliaikaisia myymälöitä. Niiden kilpailutuksessa ei saisi toimi liian jäykästi. Jos paikat varataan vain eniten maksaville, saattavat hauskimmat ideat jäädä toteutumatta.

Helsingin kulttuurielämässä luova ruohonjuuritason toiminta elää hyvin rinnakkain alansa huippuammattilaisten tekemän korkeatasoisen kulttuurin kanssa. On ensiarvoisen tärkeää, että kaupunki pitää huolta osaajistaan ja on omalta osaltaan turvaamassa heidän toimintamahdollisuuksiaan ja työllisyyttään.

Kulttuurielämällä on tärkeitä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Kulttuuri on merkittävä työllistäjä. Strategiassakin todetaan, että noin puolet koko maan kulttuurialan tekijöistä asuu Helsingissä. Kulttuurielämän monipuolisuus ja elinvoimaisuus vaikuttavat paljon myös kaupungin yleiseen kiinnostavuuteen – oli kyseessä sitten turistit, investoijat tai nykyiset ja tulevat asukkaat.

Kulttuurin tukemisessa myös alueellinen tasa-arvo on tärkeää – kulttuurilaitoksia ja tapahtumia täytyy olla kantakaupungin ulkopuolellakin. Myös taiteen perusopetuksen tukemisessa on alueellinen tasa-arvo huomioitava nykyistä paremmin.

Lähiöiden elinvoimaisuuteen vaikuttaa oleellisesti myös tarjolla olevat kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Kirjastoja voi tulevaisuudessa käyttää yhä enemmän monimuotoisten tapahtumien järjestämiseen. Kannatamme alueellisesti kattavaa kirjastoverkkoa. Toivomme myös, että Helsingin keskustakirjastohanke etenee ripeästi. Mikäli keskustakirjaston tuleva sisältö on monipuolista, se voi kehittyä Tukholman keskustassa sijaitsevan Kulturhusetin kaltaiseksi kaupunkilaisten ja kaupungissa vierailevien olohuoneeksi.

Helsinki on Suomen kansainvälisin ja monimuotoisin kaupunki – tulevaisuudessa se tulee näkymään entistä enemmän myös kulttuuripalveluiden tarpeessa, kun maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa. Kulttuurikeskus Cajsan vuokrasopimus päättyy vuonna 2017. Vihreiden mielestä Cajsan toimintojen jatkuminen on varmistettava ajoissa. Samalla on selvitettävä mahdollisuus organisoida toimintaa yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa.

Kulttuurissa pienilläkin varoilla voidaan tehdä huikeita tuloksia. Vihreä ryhmä on erittäin tyytyväinen, että Vihreiden tavoite avustusten nostamisesta toteutuu ensi vuoden budjetissa. Ensi vuonna kulttuuriavustukset nousevat 700 000 eurolla, joista puoli miljoonaa kohdistuu yhteisöjen avustamiseen. Tämä suunta on juuri se, jota strategialla tavoitellaan. Avustusten nouseminen helpottaa etenkin kulttuurin vapaan kentän tekijöiden asemaa. Strategiaan nostettu tavoite avustusten lisäämisestä ja avustusjärjestelmä kehittämisestä on jo siis saanut katetta. Avustusjärjestelmä ei saa jähmettyä automaatiksi, joka jakaa rahaa vuodesta toiseen samoille tahoille tarkastelematta tarkemmin avustuskriteerien täyttymistä.

Myös kulttuuriorganisaatio kaipaa uudistamista. Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan on pystyttävä jatkossa tarkastelemaan paremmin kulttuurikentän kokonaisuutta. Katsomme, että organisaatiouudistukset ovat välttämättömiä strategian toteuttamisen kannalta.

Vihreä valtuustoryhmä haluaa painottaa, että kulttuuristrategia ei toimi, jos se jää vain kulttuuriasiankeskuksen paperiksi. Sen on sidottava muitakin hallintokuntia. Etenkin lupa- ja tila-asioissa eri virastojen on muistettava strategian tavoitteet. Toivon, että strategiaa luetaan ja toteutetaan ahkerasti myös kiinteistövirastossa, rakennusvirastossa, rakennusvaltontavirastossa, kaupunkisuunnitteluvirastossa, opetusvirastossa, nuorisoasiainkeskuksessa, liikuntavirastossa ja kaikissa hallintokunnissa, jotka kulttuurin kanssa pääsevät tekemisiin.

Kulttuuristrategian tavoitteena on kulttuurin aseman näkyminen, kuuluminen ja vahvistuminen Helsingissä tulevina vuosina. Vihreä valtuustoryhmä yhtyy tähän tavoitteeseen ilomielin ja kannattaa strategian hyväksymistä. Ensi vuosi on ajoitukseltaan paras mahdollinen strategian hengen toteuttamiseen kun vietämme sekä Helsingin pääkaupungiksitulon 200-vuotisjuhlia, että maailman muotoilupääkaupunkivuotta.


Kommentit

Kommentit

Kommentoi