Guggenheim Helsinkiin?

 |  Ei kommentteja

Istun parhaillaan kaupunginvaltuuston kokoussalissa Guggenheim-museota koskevan selvityksen infotilaisuudessa. Paikalla on valtuutettujen lisäksi kaupungin johtajisto ja Guggenheim-säätiön edustajat. Pidin juuri parin minuutin ryhmäpuheenvuoron Vihreiden valtuustoryhmän puolesta. En ehtinyt kyllä mahduttamaan paikalta pidettyyn puheeseen puoliakaan etukäteen luonnostelemistani ajatuksista, mutta pääpointit sain sanottua. Ja onneksi on blogi. Tänne mahtuu kaikki. Alla pointit kokonaisuudessaan.

Arvoisa puheenjohtaja & valtuutetut,

Museot eivät ole vain tiloja, joissa katsotaan ja koetaan hiljaa taidetta. Ne ovat myös arkkitehtuuria ja paikkoja, joissa voi ajatella, saada uusia ideoita, tavata ihmisiä, puhua, nauraa ja liikuttua. On niitäkin, jotka viihtyvät parhaiten museoravintolassa tai museomyymälässä.

Kun pohdimme sitä, onko Helsingissä tulevaisuudessa Guggenheim-museo, kannattaa miettiä myös sitä, millainen tulevaisuuden museo voisi olla erilaisille ihmisille: näyttelyvieraille, taiteilijoille, taiteenharrastajille, opiskelijoille, lapsille, turisteille tai satunnaisille kävijöille.

Vihreä valtuustoryhmä näkee Guggenheim-museon Helsingin suunnitelman mahdollisuutena, joka kannattaa katsoa loppuun saakka.

Museohankkeen mahdollisuus on kirjattu myös Helsingin kaupungin kulttuuristrategiaan, jota kulttuuri- ja kirjastolautakunta käsitteli tänä keväänä ja joka tulee syksyllä kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Strategiassa lähdetään siitä perusajatuksesta, että monipuolinen ja elämyksellinen kulttuuritarjonta edistää alueen asukkaiden hyvinvointia. Strategialuonnoksessa todetaan myös, että kulttuuritarjonta ja -palvelut vaikuttavat kaupungin profiiliin, kilpailukykyyn ja vetovoimaisuuteen.

Guggenheim-hankkeen voi nähdä mahdollisuutena paitsi Helsingille, myös koko Suomen kulttuurielämälle ja taiteelle. Hankkeen mittakaava on toki sellaista luokkaa, ettei päätöstä sen etenemisestä ja taloudellisista reunaehdoista ole syytä tehdä kevyin perustein. Siksi onkin tärkeää, että selvitystä tehdään nyt perusteellisesti niin sisällön, profiilin kuin sijainninkin suhteen.

Pari sanaa sijainnista:

Töölönlahdesta on muodostunut ydinkeskustan helposti saavutettava kulttuurikeskittymä. Ydinkeskusta onkin usein ensimmäinen paikka, joka tulee mieleen, kun uusien mahdollisten kulttuurilaitoksien sijoittelua mietitään. Se ei ole kuitenkaan ainoa paikka, mikä pitäisi huomioida myös mahdollisen Helsingin Guggenheimin sijaintia pohdittaessa.

Vetovoimaisen kulttuurilaitoksen sijoittaminen on myös mahdollisuus profiloida jotain ydinkeskustan ulkopuolella olevaa kaupunginosaa ja nostaa se aivan uudenlaiseen kukoistukseen. Vihreiden valtuustoryhmän keskusteluissa on heitelty ilmaan esimerkiksi Itä-Pasilaa, metroradan varren Itä-Helsinkiä, laivaa, tornia ja niin edelleen. Mahdollisuudet ovat rajattomat.

Bilbaon Guggenheim-museo toi ensimmäisten toimintavuosiensa aikana Baskimaahan moninkertaisesti enemmän tuloja kuin mitkä olivat sen rakennuskustannukset. Sen jälkeenkin museon suosio on ollut kova. Toivomme tietysti, että samanlainen menestys olisi mahdollista myös Helsingissä.
Kriittiset kysymykset, joita hankkeesta on muilta osin selvitettävä tarkkaan, liittyvät talouden kestävyyteen, hankkeen suhteutumiseen kaupungin muihin kulttuuri-investointeihin sekä kaupungin omiin taidemuseoihin ja taideostoihin. Tätä on pohdittava etenkin siinä yhteydessä, kun suunnitellaan kaupungin kulttuuriorganisaation kokonaisuutta.

Vihreä valtuustoryhmä kannattaa selvitysten jatkamista siinä hengessä, että edellytetään hankkeelta taloudellista kannattavuutta, korkeatasoista sisältöä ja järkevää sovittamista kaupungin kulttuuripalveluiden ja -tarjonnan kokonaisuuteen.

 

 

Kommentit

Kommentit

Kommentoi