Palestiinan päiväkirja

 |  Ei kommentteja

Matkaraportti, osa I

(Itä-Jerusalem, Ramallah, Biddu)

Matkustin sunnuntaina kehityspoliittisen toimikunnan delegaatiossa Palestiinalaisalueelle tutustumaan Suomen tukemiin hankkeisiin. Suomen tuki keskittyy erityisesti vesi-, maanhallinta- ja opetussektoreihin sekä siviilipoliisin tukeen. Suomella on myös poliisiasiantuntijoita EU:n siviilikriisinhallintaoperaatiossa EUPOL COPPS:issa. Tutustumme koko Palestiinalaisalueen tilanteeseen, mutta Gazaan emme matkusta, vaan pysyttelemme Länsirannalla.

Palestiinalaishallinnon toimintamahdollisuudet ja kehitys alueella ylipäätään ovat voimakkaasti riippuvaisia kansainvälisestä avusta ja kehitysyhteistyöstä. Israelin miehityksen aiheuttamat ongelmat ihmisten ja tavaroiden liikkumiselle tekevät palestiinalaisten toimeentulon ja arkisen elämän erittäin vaikeaksi. Palestiinalaisalueella noin 22 prosenttia väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella.

Vierailimme maanantaina YK:n humanitaarisen avun koordinaatiotoimistossa, jossa saimme päivityksen alueen nykyiseen tilanteeseen niin Gazassa kuin Länsirannalla. Ongelmat pähkinänkuoressa:

Gaza

Gazan sodan (2009) jälkeinen tilanne on johtanut humanitaariseen kriisiin. Pienellä alueella asuu 1,4 miljoonaa ihmistä, joista 54 prosenttia on alle 18-vuotiaita. Vuonna 2007 Israel blokkasi alueen käytännössä täysin. Ihmiset sen kummemmin kuin tavaratkaan eivät käytännössä juuri pääse liikkumaan sisään tai ulos. Viime aikoina jonkin verran kulutustuotteita on sentään päästetty tunneleiden läpi. Saarron seurauksena talous on kuralla, alueella on 40 prosentin työttömyys, terveydenhuolto on rapautunut, puhdasta vettä ei ole juuri saatavilla ja sähköä on niukasti. Hätäapua tarvitsevien määrä on kasvanut dramaattisesti vuoden 2007 jälkeen. Saarto vaikeuttaa myös kansainvälisen yhteisön mahdollisuuksia auttaa paikallisväestöä.

Yksi merkittävä ongelma, joka osaltaan syventää kriisiä, on alueen sisäiset kulkuesteet. Israelin rajan läheisillä alueilla on kulkurajoituksia, jotka käytännössä haukkaavat ison osan myös Gazan maatalousmaasta ja kalastusalueista. Tällä on suuri vaikutus myös alueen ruokaturvaan. Kulkuesteet myös vaikeuttavat huomattavasti gazalaisten pääsyn sairaaloihin alueen ulkopuolelle. Tällä hetkellä palestiinalaishallinnon budjetista menee yli 50 prosenttia Gazaan. Tilanteen helpottaminen on vaikeaa. Ensisijaista olisi, että saarto lopetettaisiin, ihmisten ja kulutushyödykkeiden kulku vapautettaisiin ja alueen terveys-, sosiaali- ja koulutusjärjestelmää vahvistettaisiin nopeasti.

Länsiranta

Länsirannalla palestiinalaisten suurimmat ongelmat aiheutuvat myös kulkurajoituksista. Alueella on YK:n mukaan yli 500 kulkuestettä tarkastuspisteineen sekä muuri. Kulkuesteet vaikeuttavat länsirantalaisten pääsyä paitsi viljelymailleen, myös sairaaloihin ja kouluihin. Toinen iso ongelma on palestiinalaisten häädöt kodeistaan sekä israelilaisten siirtokunnat, joita on rakennettu kiihtyvällä tahdilla Länsirannan Palestiinalaisalueelle vastoin kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Tänään näin aidatun talon, jonka molemmilla puolilla verkkoaidan takana oli israelilaisten asumukset. Veden saanti on palestiinalaisille suuri ongelma molemmilla alueilla. Gazassa tilanne on katastrofaalinen.

Palaan vesiasioihin seuraavassa bloggauksessa. Palestiinan tilanne on tuttu entuudestaan, mutta omin silmin nähtynä alueen todellisuus on vielä paljon surullisempaa kuin lehdistä luettuna.

 

Kommentit

Kommentit

Kommentoi