Kirjallinen kysymys: Itämeren tulokaslajien ekologiset vaikutukset ja vieraiden lajien leviäminen laivaliikenteen mukana

 |  Ei kommentteja

Pitkänmatkan laivojen painolastivesitankeissa sekä pohjissa kulkeutuu Itämerelle jatkuvasti elävää, Itämerelle vierasta eläinplankton- ja pohjaeläinlajistoa. Ihmisen toiminnan avustamana leviäviä tulokaslajeja pidetään tutkimusten mukaan yhtenä vakavammista uhkista meriympäristöjen biodiversiteetille ja ainutlaatuisuudelle merien saastumisen, liikakalastuksen ja meriympäristöjen fyysisen tuhoamisen ohella. Aihetta on tutkittu mm. Suomen Akatemian Itämeriohjelman (BIREME) tänä vuonna päättyvässä Itämeren tulokaslajien vaikutuksia ja laivaliikenteen mukana tapahtuvaa leviämistä koskevassa hankkeessa, joka on toteutettu Åbo Akademin ja Merentutkimuslaitoksen yhteistyönä.

Eristäytyneisyydestään ja vaativasta murtovesiympäristöstään huolimatta Itämereen on kotiutunut suuri joukko tulokaslajeja: tutkimuksissa Itämerestä on löytynyt jo yli 100 vierasperäistä lajia, joista vajaat 70 on muodostanut lisääntymiskykyisiä populaatioita. Vierailla tulokaslajeilla voi olla Itämerelle peruuttamattomia ekologisia vaikutuksia ja monien on todettu aiheuttaneen myös huomattavia taloudellisia haittoja. Vähälajisena merenä Itämeri on erityisen herkkä tulokaslajeista johtuville ekosysteemin toiminnan muutoksille ja pahimmassa tapauksessa jopa alkuperäisen lajiston taantumiselle tai syrjäytymiselle.

Vaikka vierasperäisiä lajeja on levinnyt Itämerelle jo esihistoriallisista ajoista lähtien, nykyaikainen merenkulku on muuttanut ongelman luonnetta ja mittasuhteita. Itämeren laivaliikenne kasvaa jatkuvasti lisäten edelleen vieraiden tulokaslajien leviämisen synnyttämiä ongelmia niin Itämerellä kuin Itämereltä edelleen kulkeutuen muilla merialueilla.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä laivaliikenteen mukana Itämerelle leviävien vierasperäisten lajien määrän minimoimiseksi?

Helsingissä 20. päivänä lokakuuta 2006
Johanna Sumuvuori

Kommentit

Kommentit

Kommentoi