Ryhmäpuhe: Libanonin kriisinhallintaoperaatio

 |  Ei kommentteja

Arvoisa puhemies! Suomen EU-puheenjohtajuuskausi osoittautui heti alkaessaan haastavammaksi kuin kukaan olisi osannut kuvitella. Israelin ja Libanonin välinen konflikti on tähän mennessä vaatinut satoja uhreja, ja sodassa on tuhottu myös paljon elintärkeää infrastruktuuria ja aiheutettu mittavia ympäristövahinkoja. Siviiliuhrien suuri määrä on järkyttänyt ihmisiä ympäri maailmaa, etenkin kun uhrien joukossa on ollut suuri määrä lapsia. Israelin ilmaisku YK-asemaan Etelä-Libanonissa vaati myös yhden suomalaisen tarkkailutehtävissä olleen YK-upseerin hengen.

Lähi-idän kriisi on vaatinut paljon EU:n puheenjohtajamaalta. Suomi on selviytynyt tähän mennessä kiitettävästi. Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että ulkoministeri Tuomiojan toimintalinja on kriisin diplomaattisessa selvittelyssä ollut hyvä ja oikea.

Tänä vuonna on tullut kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Suomi lähetti ensimmäiset rauhanturvaajansa Suezille. Sen jälkeen maamme on ollut mukana lähes kolmessakymmenessä operaatiossa eri puolilla maailmaa, ja suomalainen rauhanturvaosaaminen on niittänyt arvostusta kansainvälisillä kentillä. Suomi on ollut myös erityisen aktiivinen Euroopan unionin kriisinhallintaulottuvuuden – niin sotilaallisen kuin siviilikriisinhallinnankin – kehittämisessä. Vihreä eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että Suomi on operaatioihin liittyvistä riskeistä huolimatta kantanut vastuunsa kansainvälisestä rauhasta ja turvallisuudesta.

Kansainvälisellä yhteisöllä, jossa Suomella on EU-puheenjohtajamaana nyt tärkeä rooli, on vastuu suojella siviileitä sellaisissa tilanteissa, joissa konfliktialueen valtioiden hallitukset eivät pysty siihen omin voimin. Vihreän liiton eduskuntaryhmä kannattaa Suomen osallistumista YK:n rauhanturvaoperaatioon Libanonissa sillä edellytyksellä, että kaikki konfliktin osapuolet sitoutuvat rauhanprosessiin. Osapuolten suostumus ja myötävaikutus mainitaan keskeisinä operaatioon vaikuttavina tekijöinä myös hallituksen selonteossa.

Tämänhetkisen tiedon valossa rauhanturvaoperaation onnistumisen mahdollisuudet näyttävät paremmilta kuin vielä muutama viikko sitten, sillä tulitauko alueella on toistaiseksi melko hyvin pitänyt. Tilanne on kuitenkin edelleen hyvin herkkä, eikä operaation suorittaminen tule olemaan yksinkertainen tehtävä. Kuten hallituksen selonteossakin todetaan, YK:n operaation tehtävänä ei ole Hizbollahin aseistariisuminen, vaan Libanonin hallituksen ja armeijan tukeminen päätöslauselman mukaisten tehtävien toteuttamisessa. Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että on tärkeää tukea maltillisen siiven vahvistumista Hizbollahissa ja sen aseellisten joukkojen siirtymistä Libanonin hallituksen alaisuuteen.

Vihreä eduskuntaryhmä korostaa, että Israelin ja Libanonin konfliktissa on kysymys laajemmasta, koko Lähi-idän aluetta koskevasta ongelmakentästä, johon liittyvät olennaisesti myös Israel–Palestiina-kysymys, Iranin asema alueella, Yhdysvaltojen Lähi-idän politiikka sekä joukkotuhoaseiden leviämisen mahdollisuus. Alueen kokonaistilanne vaatii perustavanlaatuista selvitystä ja uutta rauhan tiekarttaa, sillä edellinen on auttamatta vanhentunut. Vuonna 2003 laaditun rauhan tiekartan tavoitteena oli Israel–Palestiina-konfliktin ratkaiseminen vuoteen 2005 mennessä. Sitä ei ole kuitenkaan tapahtunut. Suomella on EU-puheenjohtajamaana hyvä tilaisuus esittää uuden, kokonaisvaltaisemman rauhansuunnitelman laatimista Lähi-itään.

Suomella on myös loistava mahdollisuus nostaa esiin siviilikriisinhallinnan merkitys yhteiskunnan normaalitoimintojen, kuten hallinnon, viestinnän, sosiaali- ja terveyspalveluiden, oikeuslaitoksen ja poliisin, toimintakyvyn tukena sekä jälleenrakennuksessa ja ympäristötuhojen korjaamisessa. Israel–Libanon-konflikti on jo aiheuttanut esimerkiksi Välimeren historian suurimman ympäristökatastrofin, kun Libanonissa räjäytetystä sähkölaitoksesta on valunut mereen noin 15 000 tonnia öljyä.

Kriisinhallinnan onnistuminen kokonaisuudessaan tarvitsee toimivaa siviili–sotilas-yhteistyötä, jota Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa on nostettu esiin. Siviilikriisinhallinta ei ole pelkästään sotilaallisen kriisinhallinnan tukitoimintaa, vaan monipuolinen ei-sotilaallisia välineitä käyttävä kriisinhallinnan muoto, joka on oleellinen osa konfliktin eri vaiheita ennaltaehkäisystä jälleenrakentamiseen. Tällä hetkellä siviilikriisinhallinta on vielä aliresursoitua verrattuna sotilaalliseen kriisinhallintaan. Siviilikriisinhallinnan voimavaroja tuleekin huomattavasti kohottaa koko Euroopan unionin tasolla.

Arvoisa puhemies! Vaikka Euroopan unionin kriisinhallintakykyä ja sen hitautta on viime aikoina paljon arvosteltu, on EU:n jäsenmaiden valmius sitoutua Libanonin rauhanturvaoperaatioon kuitenkin yksi osoitus siitä, että unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on mennyt voimakkaasti eteenpäin ja EU:n painoarvo on vahvistunut. Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että Yhdysvaltojen, YK:n, EU:n ja Venäjän eli niin kutsutun kvartetin laatima Lähi-idän rauhansuunnitelma on vanhentunut ja se on laadittava uudelleen nykytilanne huomioiden. EU:n rooliin sopisi hyvin ottaa vetovastuu uudesta rauhan tiekartasta, jossa asetettaisiin kunnianhimoiset mutta realistiset tavoitteet Lähi-idän vakaudelle sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden toteutumiselle alueella.

Kommentit

Kommentit

Kommentoi