Täysistuntopuheenvuoro: Lapsiperheiden aseman parantaminen

 |  Ei kommentteja

Arvoisa puhemies! 130 000 lasta elää perheissä, joiden tulot jäävät alle köyhyysrajan. 130 000 lasta, joiden pitäisi olla tämän maan tulevaisuus. Köyhien lapsiperheiden määrä on yli kaksinkertaistunut 90-luvun alusta, kuten täällä salissa on tänään moneen kertaan todettu. On vaikeata ymmärtää, miten hallitus voi kerrasta toiseen julistaa, että asioihin puututaan, mutta vasta seuraavan hallituksen toimesta. Laman varjo on pitkä ja erityisen pitkä se on ollut lapsiperheille. Lasten hyvinvoinnista pihistäminen tulee tulevaisuuden kannalta erittäin kalliiksi ja kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitto on todennut osuvasti, se on myös huonoa kilpailukykypolitiikkaa. Lasten pahoinvoinnin kasvaminen voi pahimmillaan johtaa tulevaisuuden syrjäytyneisiin aikuisiin.

Työttömyys on jo nyt Suomessa joissain perheissä ja joillain alueilla periytyvää. Vanhempien pahoinvointi heijastuu lasten pahoinvoinniksi. Kaikki me tunnemme opettajia. Kysykää heiltä, miltä lapsiperheiden todellisuus luokasta käsin näyttää. Kuten ministeri Hyssäläkin totesi, lastensuojelun tarve on jatkuvasti kasvanut. Ongelmat kasaantuvat ja ovat yhä vakavampia. Esimerkiksi Helsingissä 16–17-vuotiaiden kiireelliset huostaanotot ovat kaksinkertaistuneet yhdessä vuodessa. Köyhyydestä kärsivien lapsiperheiden määrä kasvaa ja tässä ovat seuraukset. Miten hallitus voi tällaisten tilastojen valossa pitää toimintaansa menestyksenä?

Taloudessa on ollut meneillään vuosia kestänyt noususuhdanne, mutta kaikkia tämä ei ole koskettanut. Viime vuodet ovat tarjonneet lapsiperheille ainoastaan epävarmuutta ja lisää epävarmuutta: työttömyyttä, pätkä- ja silpputyötä sekä perhepoliittisten etuuksien reaalitason heikkenemistä. Vanhemmuuden kustannusten epätasaisen jakautumisen takia työllistyminen on erityisen hankalaa nuorille naisille. Perheenperustamisiässä olevilla 20–29-vuotiailla nuorilla työllisyysaste on peräti 15 prosenttiyksikköä heikompi kuin ennen lamaa. Pääministeri on kaivannut maahan lisää lapsia. Näissä olosuhteissako niitä lapsia pitäisi tehdä?

Pätkätöiden aiheuttamaan epävarmuuteen on puututtava ja toimeentulon niukkuutta on helpotettava. Opiskeluaika olisi otollista aikaa lasten hankinnalle, jos opintojen ja perheen yhteensovittamista tuettaisiin paremmin. Opiskelijoiden taloudellisen tilanteen turvaavat riittävä opintotuki ja kunnolliset perhe-etuudet yhdessä. Muita toimivia keinoja opintojen ja perheen yhteensovittamiseksi olisivat riittävä asumisen tukeminen, joustavat opintolainan takaisinmaksujärjestelyt ja lyhytaikaisen päivähoidon joustava saatavuus. Se nyt on jo tosin nähty, että opiskelijoiden asiat eivät ole tätä hallitusta liiemmin kiinnostaneet ainakaan tämän vuoden talousarviota laadittaessa.

Hallitus näyttää olevan varsin valmis suurtenkin rahasummien liikutteluun kun kyse on veronalennuksista, mutta kun pitäisi auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, näperrellään muuttoavustusten sun muiden lillukanvarsien parissa. Välillä taas liikutaan suorastaan absurdistanissa. Nuorisopsykiatria on esimerkiksi ollut vuosikausia resurssipulasta johtuvassa kriisissä, jonka ratkaisemiseksi hallitus näyttää turvautuneen itsehoidon lisäämiseen alentamalla väkevän viinan verotusta. Hallituksen toiminnasta viimeisen neljän vuoden aikana tosiaankin näkee, ettei hallituspuolueissa riitä todellisuuden hahmotuskykyä yksinhuoltajien, perheellisten opiskelijoiden ja nuorten naisten aseman ymmärtämiseen. Kuuden euron korotus elatustukeen tuntuu lähinnä vitsiltä. Miksi edes vaivautua tekemään hallitusohjelmaa, jos hallitus on lähes kauttaaltaan kykenemätön täyttämään hallitusohjelmassa tekemiään lupauksia?

Arvoisa puhemies! Hyvinvointivaltion tulevaisuutta ja keinoja pelastaa se on viime vuonna tutkittu ja pohdittu ansiokkaasti monen tahon toimesta. Jos tuntuu hankalalta ottaa vastaan kritiikkiä opposition toimesta, voisiko hallitus sitten tutustua tutkijoiden johtopäätöksiin. Stakes julkaisi äskettäin oikeus ja kohtuus -raportin ja esimerkiksi työmarkkinatuen, ja minimiäitiyspäivärahan korottaminen olisivat tehokkaita keinoja köyhimpien lapsiperheiden aseman parantamiseen. Ei tarvita enää uusia mietintöjä, työryhmäraportteja tai lupauksia teoista seuraavalla hallituskaudella. Tekoja tarvittaisiin viimeistään nyt.

Kommentit

Kommentit

Kommentoi