Ryhmäpuhe: Vihreä vaihtoehtobudjetti

 |  Ei kommentteja

Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä julkaisi tosiaan eilen tasapainoisen vaihtoehtobudjettiesityksen, jossa painotetaan erityisesti köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamista, ilmastonmuutoksen torjumista ja kulttuurin merkitystä ihmisten hyvinvoinnille.

Vihreä eduskuntaryhmä ei voi hyväksyä köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvamista sellaisena aikana, jolloin kansantaloudella pyyhkii hyvin. Monet köyhyystutkijat ovat kiinnittäneet viime aikoina huomiota suhteellisen köyhyyden lisääntymiseen ja eriarvoisuuden kasvamiseen. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston professori Risto Heiskala totesi tämän vuoden alkupuolella, että Suomi on rikkaampi, avoimempi ja tehokkaampi, mutta myös eriarvoisempi ja julmempi yhteiskunta kuin 1980-luvulla. Eriarvoisuus lisääntyi voimakkaasti laman aikana ja sen jälkeen, mutta huolimatta nykyisestä paremmasta suhdanteesta, eriarvoistumiskehitys ei ole pysähtynyt. Joillakin ihmisillä menee tietysti entistä paremmin, mutta joillakin taas entistä huonommin. Väestöryhmien eriarvoisuuden lisääminen nakertaa yhteiskuntarauhaa ja rapauttaa hyvinvointivaltiota.

Vaihtoehtobudjetissa me vihreät olemme halunneet erityisesti huomioida heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilanteen parantamista tulonsiirtoja nostamalla ja palveluita parantamalla. Esitämme korotuksia muun muassa työttömyyspäivärahaan, täyttä kansaneläkettä saavien eläkkeisiin sekä opintorahaan ja lisämäärärahaa vaikeavammaisten avustajajärjestelmän parantamiseen, joita tukevat myös jättämämme budjettilakialoitteet.

Olemme jättäneet aloitteen esimerkiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:n muuttamisesta siten, että työttömän peruspäivärahaa korotetaan 3,82 eurolla päivässä. Perustuslainkaan mukaan niin kutsuttua syyperusteista toimeentuloa saavien ei tulisi joutua viimesijaisen toimeentuloturvan eli toimeentulotuen piiriin, silti lähes puolella toimeentulotuen saajista on pääasiallisena tulonlähteenä työmarkkinatuki, mikä jo osoittaa, että työttömyysturvan taso on jäänyt selkeästi jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä.

Haluamme myös muuttaa opintotukilain 11 §:ää, ja olemme jättäneet lakialoitteen, jossa esitetään kaikkien opiskelijoiden opintorahaa korotettavaksi 15 prosentilla, koska opintorahan ostovoima on jäänyt myös hyvin paljon jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä. Tässä vaiheessa pahoittelen, että pöydille jaetussa versiossa tämä luku on väärin. Pöydälle jaetussa versiossa se on 10 prosenttia, mutta sen kuuluu olla 15 prosenttia. Esitys ei sinänsä ole siis mitenkään dramaattinen, vaan ihan realistinen. Opintorahaa on nimittäin korotettu viimeksi 14 vuotta sitten, eikä sitä ole sidottu indeksiin. Tämänhetkisessä tilanteessa kolme neljästä opiskelijasta elää köyhyysrajan alapuolella ja joka neljännellä opiskelijalla on todettu olevan mielenterveysongelmia. Vihreät katsovat, että opintorahan tason nostamisella pystytään kaikkein parhaiten vaikuttamaan opiskeluaikojen lyhentämiseen sekä opiskelijoiden työelämään sijoittumisen nopeuttamiseen, mikä on myös kansantalouden etu.

Arvoisa puhemies! Nostaisin erityisesti esiin myös yhden väestöryhmän, vaikeavammaiset, joiden asioita ei todellakaan ole hoidettu riittävän hyvin. Vihreä eduskuntaryhmä haluaa pikaisesti ajanmukaistaa vammaisten sosiaaliturvaa ja kohdentaa lisää voimavaroja vammaisten ihmisten aktiivisen ja osallistuvan elämän mahdollistamiseen. Se ei onnistu ilman henkilökohtaisen avustajajärjestelmän parantamista. Vihreät esittävätkin lain vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista 8 ja 9 §:n muuttamista siten, että vaikeavammaisille lisätään oikeus henkilökohtaiseen avustajaan, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee apua suoriutuakseen tavanomaisen elämän toiminnoista eikä hän ole jatkuvan laitoshuollon tarpeessa.

Esitämme lakialoitteessa myös, että kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavallisen elämän toiminnoista eikä hän ole jatkuvan laitoshuollon tarpeessa. Ja henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset tulisi niin ikään korvata valtion varoista.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi haluan tuoda esiin, että vihreät ovat jättäneet tänäkin vuonna lakialoitteen myös siviilipalveluslain muuttamisesta siten, että valtio vastaisi siviilipalvelusmiesten asuinkustannuksista. Siviilipalvelusmiehet ovat palveluksensa aikana oikeutettuja ilmaiseen asumiseen, jonka tämänhetkinen lainsäädäntö on säätänyt palveluspaikan järjestettäväksi. Työministeriön vuonna 2000 tekemän selvityksen mukaan vain kolmannes siviilipalveluspaikoista selviytyy asumiskustannuksen korvaamisesta moitteitta. ääritapauksissa monet palveluspaikat ovat vaatineet siviilipalvelusmiehiltä kirjallista sopimusta, joissa miehet luopuvat lakisääteisestä oikeudestaan ilmaiseen majoitukseen palveluksensa aikana. Lainvastaiseen käytäntöön syyllistyvät muun muassa useat suuret kaupungit ja yliopistot. Siviilipalvelusmiehet, joiden asuinkustannuksia ei palveluspaikka korvaa, eivät yleensä saa myöskään tukea asuinkustannuksiin muualta. Ongelma ei valitettavasti ratkea pelkästään viranomaisvalvontaa lisäämällä.

Ainoa järkevä ratkaisu, joka turvaisi siviilipalvelusmiesten oikeuksien tasavertaisen kohtelun, olisi siviilipalvelusmiesten asumiskustannuksen siirtäminen valtiolle. Tämä esitys itse asiassa sisältyi työministeriön keväällä 2000 laatimaan siviilipalveluslain muutosesitykseen, mutta parannusesitys kuitenkin karsiutui ennen hallituksen käsittelyä. Tällä hetkellä monet kuntien organisaatiot tarvitsisivat ja ottaisivat mielellään vastaan siviilipalvelustyövoimaa, mutta kyseisillä tahoilla ei valitettavasti ole varoja asuinkustannusten korvaamiseen. Paitsi että asuinkustannusten siirtäminen valtion kustannettavaksi parantaisi siviilipalvelusmiesten asemaa se parantaisi myös erilaisten organisaatioiden mahdollisuuksia tarjota palveluspaikkoja ja saada erittäin tarpeellista työvoimaa.

Kommentit

Kommentit

Kommentoi