Täysistuntopuheenvuoro: Lastensuojelulaki

 |  Ei kommentteja

Arvoisa puhemies! Hallitus puhuu tässä esityksessä lastensuojelulain kokonaisuudistuksesta, mutta valitettavasti tämä esitys ei vaikuta ihan niin kunnianhimoiselta; ennemminkin tätä esitystä voi kutsua voimassa olevan lain täsmentämiseksi ja parantamiseksi. Esitystä voi kyllä kiittää monesta asiasta, koska siinä on monia tarkennuksia ja parannuksia nykytilanteeseen, kuten esimerkiksi henkilöstö- ja paikkamitoituksen ajanmukaistaminen ja määräaikaan sidottu lastensuojelutarpeen selvittäminen. En kuitenkaan usko, että tällä lakiesityksellä pystytään riittävällä tavalla vastaamaan räjähdysmäisesti lisääntyvän nuorten pahoinvoinnin synnyttämiin tarpeisiin.

Lastensuojelun tilastot ovat ehkä karuinta tilastotietoa, mitä tästä maasta on löydettävissä. Millään muulla elämän alueella mikään ei ole kehittynyt niin nopeasti niin huonoon suuntaan kuin lastensuojelun tarve. Huostaanotettujen lasten määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana 34 prosenttia. Kaikista maamme lapsista on kodin ulkopuolelle sijoitettuna jo yli prosentti. Kun sopivia sijoitusperheitä ei löydy, yhä suurempi osa näistä lapsista, tällä hetkellä jo yli 62 prosenttia, kasvaa laitos- tai muussa huollossa kodinomaisen ympäristön sijaan. Lastenhuollon avohuollon piirissä on jo reilusti yli 5 prosenttia kaikista lapsista, siis joka 20. lapsi. Vuosikymmenessä lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten ja nuorten määrä onkin lähes kaksinkertaistunut. Isoissa kaupungeissa tilanne on vielä koko maan keskiarvoa huonompi. Helsingin kaupungin sosiaalivirastolta saamieni tietojen mukaan 16-17-vuotiaiden nuorten kiireelliset huostaanotot ovat kaksinkertaistuneet vuodessa, tämä yhtenä esimerkkinä.

Arvoisa puhemies! Itse lakiesityksestä tarkemmin. Lastensuojelun keskeinen ongelma on sen aliresursointi. Tähän ongelmaan pelkkä lakiesitys ei tuo riittävää ratkaisua. Ilmeisesti lastensuojelun aliresursointi on tunnustettu lakia kirjoitettaessa, koska ennalta ehkäisevä toiminta ei esityksessä juuri näy. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen tulisikin sisällyttää lastensuojelupalveluihin varattu valtionosuus. Samoin lakiin pitäisi sisällyttää kuntia sitova lastensuojelupalveluiden vähimmäismitoitus. Muuten on turha puhua kokonaisuudistuksesta, ja muuten ei voida taata, että lastensuojelun toimenpiteet voidaan tehdä riittävän aikaisin ja lapsen tarpeiden mukaisesti.

Todella ihmeteltävää on ainakin omasta mielestäni esityksen pyrkimys voimassa olevaan lakiin verrattuna kaventaa hieman lapsen osallisuutta lastensuojeluasioiden käsittelyssä. Mielestäni on mietittävä tarkasti, onko lapsen kuulemisiän korottaminen lapsen edun mukaista. Mikäli olen ymmärtänyt esitystä oikein, niin aiemmin 12 vuotta täyttäneellä lapsella oli oikeus käyttää erikseen puhevaltaansa itseään koskevissa lastensuojeluasioissa, mutta nyt ikäraja nostetaan 15 vuoteen ja 12-vuotiaiden puhevaltaa rajoitetaan koskemaan kiireellistä sijoitusta, huostaanottoa, sijaishuoltoa, huostassapidon lakkaamista tai yhteydenpitoa koskevia asioita. Toivon, että tämä asia punnitaan valiokuntakäsittelyvaiheessa todella tarkasti ja mietitään, mikä on lapsen kokonaisedun mukaista näissä kuulemisasioissa.

Arvoisa puhemies! Lastensuojelun toimenpiteitä tarvitaan, kun vanhemmilla menee huonosti. Vanhempien toimeentulovaikeudet, pitkäaikainen työttömyys ja sosiaalinen syrjäytyminen, mielenterveyden ongelmat ja hallitsematon päihteiden käyttö ovat listan kärjessä, kun tarkastellaan syitä lasten pahoinvoinnille. Tätä pahoinvointia ehkäistään parhaiten puuttumalla lapsiperheiden toimeentulon ongelmiin. Samoin on tärkeätä, että lasten ja lapsiperheiden palvelut ovat riittäviä ja toimivia.

On tärkeätä, että lastensuojelulaki uudistetaan, mutta lapsiperheiden aseman parantamiseksi tarvitaan paljon enemmän kuin pelkkä lakiesitys. Tarvitaan paitsi lastensuojelun resursointia myös panostamista ennalta ehkäisevään toimintaan lapsiperheiden syrjäytymisriskin minimoimiseksi. Ennalta ehkäisevään politiikkaan panostamisen ja lastensuojelun määrärahojen kasvattamisen lisäksi tarvitaan myös pikaisesti parempia panostuksia lasten- ja nuortenpsykiatrian jonojen purkamiseksi, sillä arviolta 200 lasta odottaa tällä hetkellä psykiatriseen hoitoon pääsyä ja yksittäisen potilaan jonotus voi kestää kuukausia. Myös alkoholiveroa olisi korotettava, sillä nythän on nähty, mitä sen alentamisella on saatu aikaan. Mielestäni näin pienellä maalla, jossa kaiken lisäksi ikäluokat sen kuin pienenevät, ei ole varaa kohdella lapsia ja nuoria välinpitämättömästi.

Kommentit

Kommentit

Kommentoi