Täysistuntopuheenvuoro: Maahanmuutto

 |  Ei kommentteja

Arvoisa puhemies! Suomesta on historian eri vaiheissa lähdetty isoina joukkoina työn perässä niin Pietariin, Yhdysvaltoihin kuin Ruotsiinkin. Suomalaiset on otettu näihin maihin vastaan, he ovat tehneet siellä töitä, jääneet sinne asumaan ja osallistuneet yhteisöjensä kehittämiseen. Maapallolla on jatkuvasti liikkeellä valtava määrä ihmisiä, tällä hetkellä arviolta 190 miljoonaa ihmistä, ja suomalaisetkin ovat olleet osana näitä ihmisvirtoja. Ulkoasiainvaliokunta on vastikään valmistellut siirtolaisuutta ja maahanmuuttoa koskevan ilahduttavan kattavan mietinnön, jonka kanssa on monin kohdin helppo olla samaa mieltä. Paperissa on sellaista kokonaisvaltaista siirtolaisuuden ja maahanmuuton analyysiä, jota voi valitettavasti vain kaihoisasti toivoa käytännössä Suomessa toteutettavalta siirtolaisuus- ja maahanmuuttopolitiikalta.

Kuten mietinnössä todetaan, esimerkiksi Yhdysvallat on esimerkki siitä dynaamisesta vaikutuksesta, joka maahanmuutolla on. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajat eivät vie kantaväestön työpaikkoja, eivät laske yleistä palkkatasoa eivätkä lisää sosiaalikuluja. Sen sijaan siirtolaisuus edistää kansantulon kasvua, tuottavuutta ja työllisyyttä.

Suomi on kuitenkin valitettavasti päättänyt pitää ovensa kutakuinkin kiinni. Maassamme on vähemmän ulkomaalaisia kuin missään muussa EU-maassa, kuten moni muukin edustaja on tänään ottanut esille puheissaan. Välillä ei voi välttyä tunteelta, että suomalainen maahanmuuttopolitiikka keskittyy lähinnä maahanmuuton rajoittamiseen. Pahimmillaan tuntuu, että sisäministeriövetoinen maahanmuuttopolitiikka suorastaan edistää ulkomaalaisvastaisten asenteiden leviämistä Suomessa. Vähintäänkin se uhkaa vakavalla tavalla maamme kansantalouden kehittymistä. Maahanmuuttoa nimittäin tarvitaan. Väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikentyy vuosi toisensa jälkeen.

Arvoisa puhemies! Masentavin asia Euroopan siirtolaisuuspolitiikassa on se, että köyhimmistä maista EU:n alueelle laillisesti pääseminen on usein lähes mahdotonta. Tämän takia ihmiset joutuvat turvautumaan ihmissalakuljetukseen ja muihin vaarallisiin maahantulokeinoihin.

Me elämme Euroopassa, josta on muodostettu eräänlainen linnake. Tämän linnakkeen tarkoituksena on pitää ihmisiä ulkona kohtalokkain seurauksin. Espanjan viranomaiset ovat arvioineet, että pelkästään joulukuun 2005 ja maaliskuun 2006 välillä arviolta 1 200-1 700 Afrikasta Kanariansaarille veneellä yrittänyttä ihmistä hukkui myrskyävälle merelle. Pelkästään tämän jatkuvasti käynnissä olevan tragedian pitäisi saada meidät tarkastelemaan harjoittamaamme siirtolaisuuspolitiikkaa uudessa valossa. Maahanmuuton tiukka rajoittaminen ruokkii laitonta maahanmuuttoa ja johtaa moniin muihinkin ongelmiin.

Maahanmuutolla on monta ulottuvuutta, ja vaikka työperäinen maahanmuutto on tärkeää, on aina muistettava, että kaikki eivät lähde kotimaastaan pelkästään taloudellisin perustein vaan pakoon vaarallisia olosuhteita ja suoranaista nälkää. Suomen on kannettava vastuunsa kansainvälisistä humanitaarisista sitoumuksista ja kasvatettava esimerkiksi pakolaiskiintiötään. Puolet maailman pakolaisista on erittäin uhatussa asemassa olevia lapsia. Joskus tuntuu, että humanitaarinen näkökulma jää maamme pakolaispolitiikassa sisäministeriön kontrollitoimien vahvistamisen jalkoihin ja siihen, että väsätään listoja turvallisista maista.

Arvoisa puhemies! Lopuksi pari sanaa työperäisestä maahanmuutosta ja kotoutumisesta. Maahanmuuttajien kotouttaminen on monivaiheinen prosessi, johon kuuluu niin sosiaalipalveluihin, koulutukseen, työelämään kuin yleensä yhteiskuntaan sopeutumiseen liittyviä asioita. Maahanmuuttajien kotouttaminen on kuntien vastuulla, mutta monesti tehtävä on liian haasteellinen, koska maahanmuuttoasiat on niin valtion kuin kuntienkin osalta hallinnollisesti hajautettu sinne sun tänne. Eriytynyt hallinto ei toimi. Sisäministeriö keskittyy maahantulon rajoittamiseen ja työministeriö työperäisen maahanmuuton lisäämiseen. Dialogi ei tunnu Suomen maahanmuuttopolitiikassa olevan kovin hyvässä huudossa. Henkilökohtaisesti usein koen, että sisäministeriössä maahanmuutto nähdään ennen kaikkea uhkana, kun se mielestäni pitäisi nähdä mahdollisuutena, vieläpä kansantaloudellisena mahdollisuutena.

Kiitos ulkoasiainvaliokunnalle erittäin hienosta mietinnöstä! On erittäin hienoa, että olemme päässeet näinkin laajassa mittakaavassa keskustelemaan asiasta tänään eduskunnassa.

Kommentit

Kommentit

Kommentoi