Eduskuntavaaliohjelma 2007

 |  Ei kommentteja

Resepti paremmalle politiikalle

– Ettei maapallo muutu huonoksi katastrofielokuvaksi

LOPETETAAN MAAPALLON POTKIMINEN

Suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman viidenneksi suurin. Lisääntyvä kulutus ei kuitenkaan tee elämää kovin onnelliseksi. Monen elämänlaatua parantaisi huomattavasti enemmän riittävä vapaa-aika ja varma toimeentulo. Politiikan ylimpänä tavoitteena ei pidä olla talouskasvu, vaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointi.

Ilmastonmuutos on yksi vakavimmista ihmiskunnan kohtaamista uhkista, jonka torjumisella on jo kiire. Pelkän kauhistelun sijaan tarvitaan konkreettisia toimia, kuten kattava energiansäästöohjelma, voimakkaita panostuksia tuuli- ja bioenergiaan sekä syöttötariffit uusiutuvalle energialle. Valtion ja kuntien pitää näyttää esimerkkiä ja siirtyä käyttämään vihreää sähköä.

Itämeri on maailman saastunein meri. Merta rasittavat kaikki Itämeren maat, mutta omien rannikkovesiemme pahimpia saastuttajia olemme me itse. Itämerta uhkaavat paitsi maatalouden päästöt, myös lisääntyvät öljykuljetukset. Kuljetusten lisääntyminen kasvattaa myös öljyonnettomuuden riskiä, johon tulisi varautua nykyistä paremmin.

Lisää kiskoja! Liikenne tuottaa kuudesosan Suomen kasvihuonepäästöistä. Päästöjä voitaisiin leikata tukemalla voimakkaammin joukkoliikennettä ja ottamalla suurissa kaupungeissa käyttöön ruuhkamaksut. Valtion tulisi tukea suurten kaupunkien joukkoliikennettä ja panostaa tuntuvasti myös junaliikenteen parantamiseen. Junaliikenteen kilpailukyvystä huolehditaan parantamalla ratojen kuntoa ja tarjoamalla matkustajille halvempia junalippuja.

Ydinvoimalla ei pysäytetä ilmastonmuutosta, sen sijaan halpa uraanivoima käytännössä pysäyttää energiansäästön edistämisen ja uusiutuvien energiamuotojen osuuden lisäämisen sähköntuotannossa. Uraania ei edes riitä loputtomasti ja sen louhiminen saastuttaa ympäristöä. Ydinvoima on menneisyyden energiaa, jonka riskit eivät ole kadonneet mihinkään. Ydinenergian siviilikäytöllä on suora yhteys ydinmateriaalin sotilaskäyttöön ja kuvioon liittyy myös uhka sen päätymisestä ei-valtiollisiin käsiin. Vastuu ydinaseiden leviämisen torjumisesta koskee myös Suomea.

PISTE ERIARVOISTUMISELLE

Suomalainen yhteiskunta on rikkaampi kuin koskaan. Siitä huolimatta köyhyys on lisääntynyt. Yhteiskunnan eriarvoistumiskehityksen suurimpina kärsijöinä ovat olleet muun muassa lapsiperheet, työttömät ja opiskelijat. Erityisesti pienimpiä tulonsiirtoja, kuten opintotukea, pienimpiä vanhempainrahoja ja eläkkeitä sekä työmarkkinatukea pitää korottaa. Monimutkaisen tukijärjestelmän selkeyttämiseksi ja parantamiseksi tarvitaan perustulo, joka toisi myös turvaa työelämän epävarmuuteen.

Lapsiperheiden köyhyys on suhteellisesti eniten maassamme yleistyvä köyhyyden muoto. Kaikkein tiukimmalle ovat joutuneet monilapsiset perheet ja yksinhuoltajat. Luokkayhteiskunnasta voidaan puhua, kun lapset ja nuoret alkavat jakautua hyvin toimeentuleviin ja köyhiin lapsiin ja kun lähes joka viides lapsi on vaarassa syrjäytyä. Laadukas peruskoulutus ja kattava nuorisotyö ennaltaehkäisevät syrjäytymistä ja eriarvoistumista.

Opintoraha on ollut samalla tasolla lähes 15 vuotta, jona aikana sen reaaliarvo on laskenut 20 prosenttia. Opintorahaan on tehtävä 15 % tasokorotus ja se on sidottava indeksiin. Sen lisäksi opiskelijoiden asumislisästä on tehtävä ympärivuotinen. Opiskelijoilla on oltava oikeus keskittyä päätoimiseen opiskeluun.

Myös sukupuolten eriarvoisuus rehottaa edelleen. Suurimpia tasa-arvo-ongelmia ovat naisten ja miesten palkkaerot ja erityisesti naisten riesana olevat määräaikaiset työsuhteet. Valtion ja kuntien on lopetettava pätkätyöllistäminen.

VAPAUS, VIHREYS, TASA-ARVO – MAAILMAN PARHAAT TURVATAKUUT

Suomi ei ole ystävällinen maa kaikille tänne tuleville. Turvapaikanhakijoita pidetään vuosikausia epämääräisessä ja epäinhimillisessä limbossa b-luvilla ja tänne opiskelemaan tulevien on hankala jäädä maahan. Turvapaikan, oleskeluluvan ja kansalaisuuden saamista on helpotettava ja kotoutumista edistettävä. Viime syksynä otin eduskunnassa yhteen hallituksen kanssa pakolaiskiintiön täyttämisestä, nyt sitä pitäisi kasvattaa.

Muiden Pohjoismaiden tavoin kehitysyhteistyömäärärahat on nostettava 1 prosenttiin bkt:sta vuoteen 2015 mennessä. Samalla Suomen on harjoitettava kauppapolitiikkaa, joka on johdonmukaista globaalin oikeudenmukaisuuden ja kehitystavoitteiden kanssa.

Sotia ei ehkäistä tykeillä. Uudet turvallisuusuhat edellyttävät pehmeitä, ennaltaehkäiseviä keinoja ja siviilikriisinhallinnan kehittämistä. Suomen ei pidä hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä, koska meillä on jo poliittiset turvatakuut Euroopan unionin kautta. Suomen on toimittava aktiivisesti sen puolesta, että EU olisi edelläkävijä kehitysyhteistyössä, konfliktien ehkäisemisessä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Kommentit

Kommentit

Kommentoi