Vuoden 2008 talousarviokeskustelu

 |  Ei kommentteja

Arvoisa puhemies! Vihreästä näkökulmasta ensi vuoden budjetissa tehdään tähän mennessä tuntuvimmat ratkaisut kohti ekologista verouudistusta. Myös ihmisten hyvinvoinnin taloudellisten edellytysten osalta tehdään päätöksiä, joita odotettiin kovasti jo edellisiltä hallituksilta ja jotka ylläpitävät pohjoismaista hyvinvointimallia. Opposition kritiikkiin voi summaten todeta, että kyllä ensi vuoden budjetti vie maata parempaan, ei huonompaan suuntaan. Hyvää yhteiskuntaa kehitetään tunnustamalla tosiasiat ja pitämällä mielessä, mikä on tärkeintä. Tosiasioiden tunnustaminen on sitä, että nähdään ilmastonmuutos ihmiskunnan historian suurimpana haasteena. Tärkeimmän mielessä pitäminen on sitä, että nähdään valtion keskeiseksi tehtäväksi ihmisten hyvinvoinnin mahdollistaminen ja lisääminen.

Vihreästä näkökulmasta budjetin ekologiset ja sosiaaliset panostukset eivät ole riittäviä eikä budjetin ote keskeisiin haasteisiin ole vielä riittävän rohkea ja tuntuva, mutta kaikkine puutteineenkin ensi vuoden budjettia voi kutsua tulevaisuuteen suuntautuneimmaksi budjetiksi pitkään aikaan. Eduskunnassa vihreitä on alle kymmenesosa mutta tässä budjetissa vihreiden kädenjälki on paljon suurempi. Siksi voin hyvin seistä tämän budjetin takana.

Arvoisa puhemies! Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkaisi viime perjantaina tutkimuksen pohjoismaisen hyvinvointimallin menestystekijöistä ja haasteista. Tutkimuksessa pohditaan, miksi korkean verotuksen ja laajan julkisen sektorin Pohjoismaat ovat menestyneet niin hyvin, miksi meidän mallimme on muita yhteiskuntamalleja paremmin pystynyt yhdistämään taloudellisen tehokkuuden ja sosiaalisen tasaamisen. Keskeiseksi johtopäätökseksi nousee, että pohjoismaisessa mallissa riskien jakaminen eli kohtuullisen korkea verotus, kaikille kuuluvat hyvinvointipalvelut ja heikkojen auttaminen ovat luoneet turvaa globalisoituvassa maailmassa. Erityisesti merkittävät panostukset lapsiperheiden ja koulutuksen tukemiseen ovat luoneet hyvinvointia ja sosiaalista liikkuvuutta, joka on Suomessa ollut huippuluokkaa. Riittävä perusturva on mahdollistanut talouden edellyttämän joustavuuden, siis globalisaatioon sopeutumisen.

Vaikka tutkimuksen sanoma on osin tilaajansa näköinen eikä kaikesta voi olla samaa mieltä, ilahduttavaa on, että elinkeinoelämäkin tunnustaa hyvinvointivaltion ansiot. Riskien tasaaminen mahdollistaa talouden avoimuuden. Vaikka ison julkisen sektorin ja suhteellisen korkean veroasteen takia ihmisten käteenjäävät tulot ovat vertailussa hieman vaatimattomammat kuin monessa muussa EU-maassa, sosiaalisen hyvinvoinnin mittareilla Pohjoismaat pärjäävät varsin hyvin.

Arvoisa puhemies! Tutkimuksessa suomalaisen mallin keskeisimmäksi vahvuudeksi nähdään panostukset nuoriin ikäluokkiin, lapsiperheisiin ja lapsiin, koulutukseen sekä tutkimukseen. Vastaavasti suomalaisen mallin suurimpana uhkakuvana nähdään muuttuvan ikärakenteen myötä poliittiset päätökset, jotka ajavat liiallisessa määrin suurten ikäluokkien etua nuorten kustannuksella. Tutkimuksessa otetaan voimakkaasti kantaa nuoriin kohdistuvien sosiaalipoliittisten toimien vahvistamisen puolesta. Edelleen siinä korostetaan lisäpanostusten tarvetta koulutukseen. Tutkimuksessa kehotetaan myös siirtämään verotuksen painopistettä työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen. Kaikki nämä esitykset ovat suoraan vihreän politiikan kovimmasta ytimestä.

Huolimatta siitä, että Suomessa on tähän päivään saakka arvostettu ja kannatettu pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja yhteiskuntarauhaa, ovat tutkijat varoitelleet viime vuosina toistuvasti siitä, että suomalaisten jakaantuminen hyvä- ja huono-osaisiin syvenee. Nämä signaalit on syytä ottaa erittäin vakavasti, sillä epätasa-arvoisuuden lisääntyminen yhteiskunnassa tulee viime kädessä hyvin kalliiksi. Suomen kaltaisella ikääntyvällä, pienellä maalla ei ole varaa syrjäytymisen ja köyhyyden lisääntymiseen.

Arvoisa puhemies! Miten hallitus sitten toimii ensi vuoden budjetissa kohti näitä hyvinvoinnin lisäämisen tavoitteita? Veroja kevennetään vähemmän kuin edellisen hallituksen toimesta, samalla kun sosiaalietuuksia korotetaan enemmän kuin edellisen hallituksen aikana. Verotuksen painopiste siirtyy hiljalleen kohti ekologista verouudistusta. Polttonesteiden ja sähkön verotusta korotetaan. Myös autoverotus laitetaan uusiksi. Uudistuksen mekanismi on hyvä, mutta verotuksen tasoa tarkistellaan uudelleen vuonna 2010. Mikäli autokannassa, joukkoliikenteen käytössä ja hiilidioksidipäästöissä ei ole tapahtunut toivottavaa kehitystä, verotusta on korjattava edelleen.

Talousarviossa osoitetaan merkittäviä varoja koulutuksen kehittämiseen. Yliopistojen perusrahoituksen nostaminen riittävälle tasolle on nyt saatu alulle. Samalla tuottavuusohjelman vaikutuksia yliopistoihin on seurattava hyvin tarkasti. Vuosikausien väännön jälkeen opintorahaa korotetaan 15 prosentilla ja opiskelijoiden tulorajoja 30 prosentilla. Opintorahan aiempi jälkeenjääneisyys on oiva esimerkki poliittisesta kysymyksestä, jossa pienemmät ikäluokat ovat tähän saakka olleet täysin alakynnessä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

Valiokuntakäsittelyssä budjettiin tehtiin monia hyviä parannuksia. Lasten- ja nuortenpsykiatrian (Puhemies: 5 minuuttia kulunut!) rahoitusvajetta pienennettiin, vankeinhoidon vaikeata tilannetta helpotettiin ja tehtiin panostuksia vesiensuojeluun, ympäristötutkimukseen, siviilikriisinhallintaan ym.

Arvoisa puhemies! Tulen tuskin näkemään koskaan budjettiesitystä, johon voisin suhtautua hykerteleväisen tyytyväisesti, oli hallituskokoonpano mikä tahansa ja olivatpa vihreät mukana siinä tai eivät. Tämä on kuitenkin budjettiesitys, jonka voin ihan hyvällä omallatunnolla todeta olevan viime vuoden budjettiesitystä parempi ja sisältävän enemmän esityksiä kohti ekologisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamista.

Kommentit

Kommentit

Kommentoi