Täysistuntopuheenvuoro: Kriisinhallintaselonteko

 |  Ei kommentteja

(Valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisesta Afganistanin ISAF-operaatioon, Suomen osallistumisesta EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon Tshadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa (EUFOR TCHAD/RCA) sekä sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1.-30.6.2008)

Arvoisa puhemies! Totesin jo aiemmin debatissa, että olisin tosiaan toivonut tältäkin selonteolta hieman kokonaisvaltaisempaa näkemystä kriisinhallinnasta, mutta luotan siihen, että varsinaisen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä asiaan syntyy selvempi linjaus. Kriisinhallinta on kokonaisuus, jossa on sekä sotilaallinen että siviilitoiminnan ulottuvuus, ja mielestäni molemmat tulisi huomioida tasa-arvoisesti. Itse pidän ensisijaisena kriisinhallinnan muotona siviilikriisinhallintaa, sotilaallista vasta toissijaisena. Siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan yhteistyö on luonnollisesti onnistuneen kriisinhallinnan kannalta äärimmäisen tärkeää. Siviilikriisinhallinta sulkee sisäänsä niin siviiliviranomaiset kuin siviilikriisinhallintaan erikoistuneet kansalaisjärjestöt, jotka tekevät erittäin hyvää yhteistyötä Suomessa. Onkin tärkeää paitsi vahvistaa siviilikriisinhallinnan viranomaisten toimintavalmiuksien ja koulutuksen kehittämistä, myös turvata siviilikriisinhallintaan keskittyvien kansalaisjärjestöjen toimintaresurssit. Suomessa eri kansalaisjärjestöjen ja siviiliviranomaisten siviilikriisinhallintayhteistyötä on onnistuneesti koordinoinut kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto Katu, joka täyttää tänä vuonna 10 vuotta.

Kuten ed. Haavisto vihreiden ryhmäpuheenvuorossa toi esille, tarvitaan rauhan saavuttamiseen kriisialueella vuoropuhelua, neuvotteluja, poliittisen ratkaisun tavoittelua ja lisähuomiota siviiliyhteistyölle, oli sitten kyse Afganistanista, Tšadista tai jostain muusta maasta tai alueesta. Olisin toivonut, että tämän vuoropuhelun tärkeys olisi selonteossa paremmin tunnustettu.

Pysyvä rauha ei synny myöskään pelkällä rauhanturvaamisella vaan luomalla määrätietoisella työllä edellytykset rauhanomaisen siviiliyhteiskunnan ja vakaan demokraattisen kansalaisyhteiskunnan synnylle. Onnistunut konfliktien ratkaiseminen edellyttää totuttua laaja-alaisempia toimintakeinoja ja toimivaa siviili-sotilas-yhteistyötä. Siviilikriisinhallinnalla on aina kriisinhallinnassa sekä konflikteja ennalta ehkäisevä että konfliktien jälkeistä jälleenrakennusta tukeva rooli. Esimerkit maailmalta osoittavat, että perinteiset sotilaalliset kriisinhallintaoperaatiot ovat suurissa vaikeuksissa ilman onnistunutta siviilipuolen yhteistyötä.

Ulkoasiainvaliokunta kiinnittää omassa lausunnossaan hallituksen ensi vuoden talousarvioesityksestä huomiota kahteen asiaan: kehitysyhteistyömäärärahojen osuuteen bruttokansantuotteesta sekä siviilikriisinhallinnan rahoitukseen. Valiokunta toteaa yksimielisessä lausunnossaan, kuten monena vuonna aiemminkin, että siviilikriisinhallintaan osoitetut määrärahat eivät ole suhteessa käytännön todellisiin tarpeisiin. Valiokunta toteaa, että siviilikriisinhallinnan rahoitus suhteessa sotilaalliseen kriisinhallintaan on edelleen pieni.

Arvoisa puhemies! Hallituksen selonteon linjausten mukaisesti pidän tärkeänä, että Suomi jatkaa kriisinhallintatoimintaa Afganistanissa. Pois lähteminen ei parantaisi afganistanilaisten oloja, pikemminkin päinvastoin. Voimme löytää kritisoitavaa niistä päätöksistä, joiden seurauksena tarve kriisinhallinnoille on syntynyt, mutta se on mielestäni kiistatonta, että kriisinhallintaa Afganistanissa nyt tarvitaan. Samoin pidän tärkeänä suomalaisten rauhanturvaajien osallistumista Euroopan unionin rauhanturvaoperaatioon Tšadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa. On kuitenkin tärkeätä, että Suomen osallistuessa kriisinhallintaoperaatioihin aina huolella seurataan, että edellytykset kriisinhallintatoiminnan onnistumiselle ovat aidosti olemassa.

Naton Nrf-toiminnasta on monesta syystä keskusteltava perusteellisemmin erikseen. Ensinnäkin joukkojen toiminta on muutosvaiheessa, ja toiseksikin hallitusohjelmaan on kirjattu, että Nrf-yhteistyötä harkitaan EU:n taisteluosastoista saatujen kokemusten perusteella. Että harkinta olisi kestävällä pohjalla, tarvitsemme myös riittävän aikajänteen EU-toiminnasta saatujen kokemusten asianmukaiseen arviointiin.

Arvoisa puhemies! Lopuksi toteaisin, että suhtaudun erittäin varauksellisesti kriisinhallinnan kulujen budjetoimiseen kehitysyhteistyökuluiksi. On oltava äärimmäisen tarkkana, mitä voimme laskea kehitysyhteistyöhön kuuluvaksi toiminnaksi, eikä ole mielestäni esimerkiksi mitenkään perusteltavaa laskea sotilaallisen kriisinhallintatoiminnan kuluja kehitysyhteistyöksi.

Kommentit

Kommentit

Kommentoi