Täysistuntopuheenvuoro: Vuoden 2008 budjetin lähetekeskustelu

 |  Ei kommentteja

Arvoisa puhemies! Vuosi sitten tähän samaan aikaan vaadin edelliseltä hallitukselta tukea opiskelijajärjestöjen esitykselle 15 prosentin korotuksesta opintorahaan. Edellinen hallitus ei kuitenkaan ollut valmis opiskelijoiden aseman parantamiseen. Istuva hallitus sen sijaan on. Opintorahan 15 prosentin tasokorotus toteutuu ensi vuoden syksystä lukien kaikilla koulutusasteilla. Sosialidemokraattien purnaaminen pienestä viivästyksestä kuulostaa hieman surkuhupaisalta, kun heillä itsellään oli 12 vuoden hallitusvastuun aikana enemmän kuin rutkasti aikaa puuttua opiskelijoiden toimeentulon jälkeenjääneisyyteen ja sen korjaamiseen. Istuva hallitus korottaa myös opiskelijoiden tulorajoja 30 prosentilla. Näin ollen 90-luvulta saakka jatkunut farssi opiskelijoiden kyykyttämisessä saadaan viimein päätökseen ja opiskelijoiden asemaan on tulossa todellinen parannus.

Toinenkin farssi saattaa olla lähestymässä loppuaan tai ainakin sitä kohtaan otetaan ensimmäisiä askeleita. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on syyttänyt Suomea jo vuosien ajan siviilipalvelusjärjestelmän rangaistuksenomaisesta luonteesta, kas kun täällä pasifistinen vakaumus on rangaistava teko. Nyt siviilipalvelus lyhenee 12 kuukauteen, mikä ei ole riittävästi, mutta erinomainen alku. Valtio osallistuu myös ensimmäistä kertaa siviilipalvelusmiesten asuinkustannuksiin. Tämäkin on erittäin kauan kaivattu uudistus, jonka toteuttaminen on hieno asia.

Arvoisa puhemies! Tämä talousarvioesitys on ensimmäinen ekologisesti suuntautunut talousarvioesitys. Verotuksen painopistettä suunnataan työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen. Niinpä jos haluaa maksaa vähemmän veroja, se onnistuu rasittamalla vähemmän ympäristöä. Energiaverojen 300 miljoonan euron korotus on vasta ensimmäinen askel kohti ympäristön huomioimista suosivaa verotusta, mutta ensimmäiseksi askeleeksi jo kohtuullisen pitkä sellainen. Samoin on iloittava suurten kaupunkien joukkoliikennetuesta, vaikka sitä ei vielä tähän budjettiin saatukaan.

Sen sijaan ympäristöjärjestöjen 100 000 euron leikkaukset on hallituksen ilmastotavoitteiden näkökulmasta epälooginen ja huono esitys. Toivottavasti eduskuntakäsittelyssä asia voidaan korjata. Järjestöresurssien leikkausuhka ei ylipäätään ole omiaan motivoimaan kansalaisjärjestökentän toimijoita, jotka toimivat mittaamattoman arvokkaana asiantuntijakenttänä myös päätöksentekijöiden näkökulmasta. Järjestöjen pitkäjänteisen toiminnan turvaaminen ei voi toteutua, mikäli joka vuosi jotain järjestökenttää uhkaavat jo tavaksi tulleet leikkausehdotukset.

Vastapainoksi ympäristöverojen korotuksille hallitus aikoo tällä hallituskaudella laskea työn verotusta. Maltillisesti tehtynä ja yhdistettynä ympäristöverojen korotuksiin tämä ei laske valtion verotuloja, mutta edistää kulutuksen suuntautumista tavaroista palveluihin.  Ympäristön lisäksi tämä vaikuttaa myönteisesti myös työllisyyteen.

Arvoisa puhemies! Aivan kivutonta ei tämän budjettiesityksen lukeminen luonnollisesti minulle suinkaan ollut. Tässä muutamia asioita, joihin toivon budjetin eduskuntakäsittelyn tuovan vielä parannuksen.

Yliopistojen asemaan ja resursseihin liittyy monia kysymyksiä, joiden suhteen täytyy olla tarkkana. Kuten hallitusohjelmassa todetaan, valtion tuottavuusohjelmaa tarkistetaan siten, että se ei heikennä yliopistokoulutuksen laatua sekä tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuutta. Yliopistojen asema onkin ehdottomasti turvattava.

Hallitus on ohjelmassaan ja viimeaikaisissa puheissaan sitoutunut vahvistamaan Suomen valmiuksia osallistua siviilikriisinhallintaoperaatioihin. Tätä varten varatut 14 miljoonaa euroa eivät kuitenkaan riitä tuomaan katetta näille puheille. Siviilikriisinhallinnalla on kriisinhallinnassa sekä konflikteja ennalta ehkäisevä että konfliktien jälkeistä jälleenrakennusta tukeva rooli. Kuten on kouriintuntuvasti eri puolilla maailmaa nähty, perinteiset sotilaalliset kriisinhallintaoperaatiot ovat suurissa vaikeuksissa ilman onnistunutta siviilipuolen yhteistyötä. Tätä silmälläpitäen 14 miljoonaa euroa on kovin vähän ja kovin pientä sotilaalliseen kriisinhallintaan varattuun 105 miljoonaan euroon verrattuna, varsinkin kun hallitusohjelmassa on sitouduttu siviilikriisinhallinnan toimintavalmiuksien ja koordinaation parantamiseen. Tässä yhteydessä haluan myös painokkaasti todeta, että siviilikriisinhallinta on kriisinhallintaa, ei kehitysyhteistyötä. Siviilikriisinhallinnan kuluja ei tule näin ollen tulevaisuudessakaan ottaa kehitysyhteistyörahoista.

Kehitysyhteistyörahoista puheen ollen, amerikkalainen ekonomistiguru ja YK:n pääsihteeri (Puhemies: 5 minuuttia!) Ban Ki-moonin neuvonantaja Jeffrey Sachs kävi viime viikolla tapaamassa suomalaisia päättäjiä. Helsingin Sanomista luettavissa oleva Sachsin viesti oli hyvin yksinkertainen: Miljoonia ihmisiä kuolee joka vuosi siitä älyttömästä syystä, että he ovat liian köyhiä pysyäkseen hengissä. Olisin kovasti toivonut, että tämä hallitus tai edellinen hallitus tai mikä tahansa hallitus olisi ollut sen verran vähemmän itsekäs, että pitäisi näitä miljoonia ihmishenkiä bruttokansantuotteen 0,7 prosentin osuuden arvoisina. Onneksi tämän hallituksen panostus kehitysyhteistyöhön on sentään suurempi kuin edellisen. Ensi vuonna kehitysyhteistyömäärärahat kasvavat 90 miljoonalla eurolla.

Arvoisa puhemies! Suomalaisessa perusturvassa on 90-luvun alusta saakka ollut kasvavia aukkoja, joita ei yhdessä budjettiesityksessä paikata. Odotan ja uskon, että hallitusohjelmaan kirjattu perusturvauudistus tulee tuomaan tähän asiaan parannuksen. Olen erityisen iloinen siitä, että vihdoinkin maassamme on hallitus, joka on uskaltanut tarttua nykyiseen sekavaan perusturvajärjestelmäämme ja on valmis miettimään, miten asioita voisi järjestää uudella tavalla siten, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus ei kaadu sekavaan byrokratiaan ja vanhentuneisiin malleihin.

Kommentit

Kommentit

Kommentoi