Talousarviokeskustelu: Vuoden 2009 talousarvion käsittely

 |  Ei kommentteja

Tein Kaksi kysymystä maatalouden ympäristötuista 17. ja 19.9.

Johanna Sumuvuori /vihr: Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on asettanut ympäristöministeriön toimialan vaikuttavuudelle yhdeksi päätavoitteeksi Itämeren tilan parantamisen ja ympäristöriskien vähentämisen. Kaikki me tiedämme, että yksi merkittävin keino siihen on saada maatalouden ravinnepäästöt kuriin. No, nyt uutisten mukaan Valtiontalouden tarkastusvirasto – tähän viittasi myös ed. Tynkkynen – on melko kovin sanoin arvostellut maatalouden ympäristötukia tehottomuudesta. Tarkastusvirasto esimerkiksi esitti, että viljely pitäisi kokonaan lopettaa sellaisilta alueilta, joilla pellot viettävät suoraan vesistöihin. No, vesistökuormitus ei ole vähentynyt, vaikka näitä ympäristötukia on jo vuosikausien ajan myönnetty. Olisinkin kysynyt ministeriltä, onko hän valmistautunut keskustelemaan maatalousministeri Anttilan kanssa siitä, miten tukirahat voisi kohdistaa niin, että vesistökuormitus vähenisi, ja ehkä myös siitä, pitäisikö näitä tukien saamisen ehtoja kiristää.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki: Arvoisa puhemies! Maatalouden ympäristötuki on kyllä erittäin tärkeä asia ja tärkeä väline vesistöjen ravinnekuormituksen pienentämiseksi, muistaen tietysti samalla, että kaikki meidän ravinnekuormituksemme ei ole maataloudesta kotoisin, mutta että maataloudessa on merkittäviä lähteitä. Ei tämä mikään uusia asia minulle tai ministeri Anttilalle tai meidän keskinäiselle agendallemme ole. Me olemme tästä kyllä keskustelleet siitä lähtien, kun tämä hallitus on aloittanut. On tietysti ehdottoman tärkeää, että pystyttäisiin ympäristötukea kohdentamaan paremmin vesistönsuojelun kannalta olennaisimmille alueille. Mutta samalla on muistettava muutama asia. Maataloudessa on tehty pitkään johdonmukaista työtä, joka on muun muassa johtanut siihen, että peltoon laitettujen ravinteiden määrä on pienentynyt kymmeniä prosentteja. Mutta samalla kun runsaat sateet tuovat vanhaa huuhtoumaa vesistöihin, sen takia lopputulema ei ole parantunut, vaikka toimenpiteet ovat parantuneet. Me tällä hetkellä Varsinais-Suomessa olemme saaneet tämän vuoden budjetissa käyntiin sen niin sanotun tehohankkeen, jossa etsitään nyt vielä tilakohtaisesti, peltolohkokohtaisesti todella räätälöityjä keinoja, mikä on tehokas keino, jotta pystyisimme niitä oppeja hyödyntämään sitten myöskin ympäristötuen jatkokehittämisessä. Sitten se toinen asia pitää muistaa, että kun viljelijät ovat tehneet ympäristötukisopimuksen ja on ohjelmakausi menossa, on tietysti kohtuullista, että ei kesken pelin muuteta pelin sääntöjä, vaan meidän täytyy tätä kehittämistä tehdä ennen kaikkea ajatellen sitä tilannetta, kun sopimusaika loppuu tai tämä ohjelmakausi loppuu, mutta parempi kohdentaminen vesiensuojelun kannalta. Tietysti ympäristötuella on ollut ja on muitakin ympäristötavoitteita kuin vain vesiensuojelu, mutta meidän täytyy pystyä paremmin hyödyntämään sitä vesiensuojelun näkökulmasta. (…)

(…)

Johanna Sumuvuori /vihr:Arvoisa puhemies! Ministeri jo ottikin itse puheeksi maatalouden ympäristötukien saaman kritiikin Valtiontalouden tarkastusviraston taholta, ja siihen liittyen olisin vielä muistuttanut siitä, että tarkastusvirasto tosiaankin totesi julkisuudessa toiminnantarkastajansa suulla, että ympäristötuen vaikutukset ovat ympäristön kannalta ja erityisesti ravinnepäästöjen olleet täysin tehottomat tai todella heikot. Tarkastusvirasto totesi myös, että viljely olisi lopetettava kokonaan jyrkästi vesistöön viettäviltä pelloilta. Vesistökuormitus ei myöskään ole vähentynyt siitä huolimatta, että ilmeisesti jotain tarkistuksia tai tiukennuksia näihin tuen saamisen ehtoihin on tehty viime vuosien aikana.

Olisin kysynytkin ministeriltä, olisiko hänellä näkemystä siitä, miten tukirahat voisi kohdistaa tulevaisuudessa niin, että vesistökuormitus vähenisi, ja olisiko mahdollista myös tarkastella tuen ehtoja uudelleen siten, että niitä tiukennettaisiin, mikäli ne eivät täytä tällä hetkellä sitä tavoitetta, mitä varten ne on asetettu.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila: (…) Ed. Sumuvuoren kysymys: Meillähän on tämä tehohanke menossa Varsinais-Suomessa, se on ihan totta. Siinä yritetään löytää täsmätoimenpiteitä. Tähän voisin vastata lyhyesti niin, että jos me kykenemme nyt lfa-uudistuksen yhteydessä Euroopan unionissa – senhän on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2010 – saamaan sellaisen epäsuotuisten alueiden tuen lfa-tuen kautta, että voidaan Suomessa maksaa korkeampaa tukea kuin nyt sen 250 euroa hehtaari, niin silloin me voisimme miettiä siinä tilanteessa ympäristötuen kohdentamista vielä enemmän täsmätoimin kuin tällä hetkellä. Tämmöinen mahdollisuus on jatkossa, jos onnistumme lfa-uudistuksen kautta rakentamaan sitä tukipohjaa, mitä ehdottomasti tarvitaan. (…)

Kommentit

Kommentit

Kommentoi