Täysistuntopuheenvuoro: Valtioneuvoston selonteko kotouttamislain toimeenpanosta

 |  Ei kommentteja

Arvoisa puhemies! Kuten vihreiden ryhmäpuheenvuorossa jo todettiin, ihmiset ovat aina liikkuneet. 1800- ja 1900-luvuilla suomalaiset muuttivat sankoin joukoin ulkomaille, 2000-luvulla muuttoliike suuntautuu ulkomailta Suomeen.

Keskustelemme tänään erittäin tärkeästä asiasta. On arvioitu, että esimerkiksi helsinkiläisistä joka neljäs on maahanmuuttajataustainen vuonna 2025. Jo nyt lähes joka kymmenes helsinkiläinen puhuu kotikielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Kotouttamisen tavoitteena on, että maahanmuuttajat voivat osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan siinä, missä muutkin maassa asuvat.

Istuva hallitus suhtautuu maahanmuuttoon edellistä hallitusta myönteisemmin. Hallitusohjelmassa otetaan huomioon työvoiman tarve, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat ja Suomen kansainväliset velvoitteet. Ulkomaalaisvirasto on muutettu Maahanmuuttovirastoksi ja viranomaistoiminta on muutettu avoimemmaksi ja inhimillisemmäksi. Maahanmuuttoa koskevat asiat on siirretty pois poliisiministeriltä uudelle maahanmuutto- ja eurooppaministerille. Kehityksen suunta on oikea. Suomi tarjoaa entistä enemmän turvaa kaikkein heikoimmassa asemassa oleville, ja Suomi houkuttelee maahan entistä enemmän korkeasti koulutettuja huippuammattilaisia.

Arvoisa puhemies! Vaikka Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut myönteisemmäksi, käytännössä maahantulijoiden kotouttamiseen ja toisaalta pakolaisten vastaanottoon liittyy merkittäviä määrärahojen puutteesta johtuvia ongelmia, joita ei ole vielä edellisten hallitusten jäljiltä korjattu. Jopa sadat turvapaikkapäätöksen jo saaneet henkilöt joutuvat odottamaan sijoituspaikkaa pakolaisten vastaanottokeskuksissa tai Suomen ulkopuolella, koska kunnille myönnettäviä laskennallisia korvauksia pakolaisten vastaanottamisesta ei ole korotettu 15 vuoteen. Kuntakorvausten taso on syyt nostaa asialliselle tasolle, jotta turvapaikan saajille voidaan tarjota kotikunta ja jäsenyys yhteiskunnassa. Kuntakorvausten nostaminen on välttämätöntä myös siksi, että Suomi pystyy täyttämään kansainväliset sitoumuksensa pakolaisten vastaanoton suhteen. Tällä hetkellä kiintiöpakolaisten vastaanotto on ongelmissa, koska turvapaikkapäätöstä odottaville tarkoitetuissa vastaanottokeskuksissa on ihmisiä, jotka ovat turvapaikkapäätöksen jo saaneet.

Yhteiskunnan tehtävä on harjoittaa hyvää kotouttamispolitiikkaa, joka mahdollistaa maahanmuuttajille täysivaltaisen ja täysimääräisen osallistumisen suomalaiseen yhteiskuntaan. Aliresursoimalla kotouttamisen yhteiskunta potkaisee itse itseään nilkkaan. Ihmistä ei voi kotouttaa, jos ei ole kotia.

Samalla kun pakolaisten vastaanottoon tarkoitetut kuntakorvaukset on nostettava asialliselle tasolle, on huomattava, että tarvitaan nykyistä enemmän resursseja maahanmuuttajien kotoutumiseen yleensä. Muun muassa sosiaalisesta eheydestä, syrjäytymisen ehkäisystä, työnsaannin edistämisestä ja kielen oppimisesta koostuva kokonaisvaltainen kotouttamispolitiikka on tehokasta ja siihen panostetut resurssit maksavat itsensä takaisin. Esimerkiksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuore selvitys kertoo, että pelkästään Helsingin osalta valtio ja kaupunki säästäisivät vuosittain kymmeniä miljoonia euroja, jos maahanmuuttajien työllisyys saataisiin muun väestön tasolle. Tällä hetkellä helsinkiläistyvä maahanmuuttaja voi joutua odottamaan ajan saamiseen työvoimatoimistosta jopa kolme kuukautta. Myös kieliopetusta voi joutua odottamaan kuukausien ajan. Ilman yhteistä kieltä ei kotoutuminen voi onnistua.

Arvoisa puhemies! Riittävillä kotouttamisen resursseilla ja oikeudella kielen oppimiseen sekä työntekoon Suomessa voidaan harjoittaa kotouttamispolitiikkaa, jolla ehkäistään maahanmuuttoon liittyviä ongelmia ja joka rikastaa suomalaista yhteiskuntaa niin aineellisesti kuin henkisesti.

Kommentit

Kommentit

Kommentoi