Täysistuntopuheenvuoro: Ilmasto- ja energiastrategian lähetekeskustelu

 |  Ei kommentteja

Arvoisa puhemies! Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian linjaa, kuinka suuriin ilmastopäästöjen vähennyksiin Suomi tähtää vuosiin 2020 ja 2050 mennessä. Siinä linjataan, millä keinoin päästöjä vähennetään ja millä tarvittava energia tuotetaan. Aiempiin ohjelmiin verrattuna käsittelyssä oleva strategia on huomattava loikka parempaan. Ensimmäistä kertaa energiansäästön ja energiatehokkuuden keinoin Suomi on kääntämässä energiankulutuksen laskuun. Syöttötariffien käyttöönoton myötä tuulivoiman määrä tulee monikymmenkertaistumaan. Rakentamisen normeja tiukennetaan voimakkaasti. Hallitus ohjaa yhteiskuntaa energiansäästöön, uusiutuviin energialähteisiin ja päästövähennyksiin.

On tärkeää, että Suomi valmistautuu nyt linjattua tiukempiin päästövähennysvelvoitteisiin. Strategiassakin linjataan, että jos EU siirtyy tiukempaan päästövähennystavoitteeseen vuonna 2020 ja siitä seuraa Suomelle tiukempi päästövähennystavoite, Suomi toteuttaa sen strategian linjaamalla tavalla.

Yhdysvaltojen presidentinvaalin tulos antaa entistä enemmän aihetta uskoa, että kansainvälinen ilmastosopimus saadaan todella aikaan. Siksi jo valiokuntakäsittelyssä olisi otettava lähtökohdaksi, että 30 prosentin päästövähennystavoite on pelkkää realismia ja siihen on sopeuduttava ajoissa. Täällä salissa ja julkisuudessa on esitetty näkemyksiä, joiden mukaan strategiassa esitetyt tavoitteet eivät olisi saavutettavissa ilman lisäydinvoiman rakentamista. Tämä ei pidä paikkaansa. Lisäydinvoimaa ei tarvita. Jo suhteessa osana ilmasto- ja energiastrategian valmistelua tehtyihin taustaselvityksiin on noin puolet uusiutuvan energian mahdollisuuksista jätetty strategiassa hyödyntämättä.

Valtion teknilliseltä tutkimuskeskukselta tilatuissa selvityksissä on VTT:n arvio muun muassa metsähakkeen, tuulivoiman ja energiakasvien osalta huomattavasti strategian tavoitteita korkeammalla. Myös energiatehokkuudessa on saavutettavissa huomattavasti suuremmat säästöt kuin mistä strategiassa lähdetään. Energiapihimmät sähkölaitteet, lämpöpumput, matalaenergiarakentaminen, sähkönkulutuksen reaaliaikamittaus, teollisuuden toimet, teollisuuden rakennemuutos ja valtion tuki tarjoavat mahdollisuuden kunnianhimoisten säästötavoitteiden saavuttamiselle. Myös sähkön tarvetta koskevat olettamukset vaikuttavat strategiassa tarpeettoman löysiltä. Raskas energiaintensiivinen teollisuus vähenee, ja toisaalta teollisuus on onnistunut tehostamaan energiankäyttöään. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että löysäilyllä tehdään tilaa teollisuuden pyrkimykselle tehdä Suomesta ydinenergian viejämaa.

Paperiteollisuus tekee jo nyt suuria rahoja omistamallaan energiantuotantokapasiteetilla ja on osoittanut kiinnostusta kapasiteetin kasvattamiseen. Vaikka paperintuotanto Suomessa vähentyy ja sähköä käytetään tehokkaammin, paperiyhtiöt ovat mukana ajamassa uusia ydinvoimalahankkeita. Teollisuus haluaa ilmiselvästi, että Suomi ryhtyisi ydinsähkön viejämaaksi, mutta valtio on toivottavasti viisaampi.

Arvoisa puhemies! Ydinvoimaan liittyvät huomattavat ongelmat eivät ole kadonneet minnekään. Uraanikaivokset ovat huomattava ympäristöhaitta. Ydinvoimaan liittyy edelleen myös turvallisuusongelmia. Vaikka onnettomuuden todennäköisyys on turvallisuusratkaisujen kehittymisen myötä aiempaa pienempi, ovat mahdollisen ydinonnettomuuden seuraukset edelleen valtavat. Jos näytämme tietä ydinvoiman lisärakentamiseen, lisää ydinvoimaa saatetaan rakentaa myös vähemmän tasapainossa olevilla maailmankolkilla. Ydinaseiden leviäminen ydinteknologian mukana on vakava uhka, varsinkin kun maailmalla otetaan käyttöön entistä vaarallisempaa ydinjätettä tuottavia uusia reaktorimalleja. Rakenteilla oleva Olkiluoto 3 on ollut prosessina melkoinen farssi. Lähes kolme vuotta myöhässä ja puolitoista miljardia euroa yli budjetin oleva rakennushanke on kärsinyt jatkuvista turvallisuus- ja laaturikkeistä.

Tässä salissa on useaan otteeseen kysytty, miten vihreät ovat mukana strategiassa erityisesti ydinvoimaa koskevien kirjausten osalta. Tähän on todettava, että kantamme ydinvoimaan ei ole muuttunut miksikään. Olemme koko ajan sanoneet, että jos hakemus lisäydinvoimasta saapuu, vihreät tulevat äänestämään sitä vastaan niin hallituksessa kuin eduskunnassakin. Tämä on meille varsin selvä asia. Toivon, että valiokunnan mietinnössä ja lausuntoja tekevissä valiokunnissa otetaan huomioon tämän monella tavalla myös hienon strategian käsittelyssä uusiutuvan energian todellinen potentiaali ja hyödyt sekä ydinvoimaan edelleen liittyvät ongelmat.

Arvoisa puhemies! Se, miten vastaamme ilmastohaasteeseen, ratkaisee, millainen tulevaisuus seuraavilla sukupolvilla on. Olemme vastuussa käsittämättömän isosta asiasta. Ilmastonmuutoksen vakavien, peruuttamattomien seurausten välttäminen perustuu lämpenemisen rajoittamiseen alle 2 asteen. Mikäli ilmaston lämpenemistä ei poliittisin päätöksin hidasteta riittäväksi, seurauksena on muun muassa maapallon keuhkojen, Amazonin sademetsien, tuhoutuminen, vesi- ja ruokapula, merenpinnan dramaattinen nousu mannerjäätiköiden sulamisen myötä ja hallitsematon ilmastopakolaisuus. Käsityksemme ilmaston lämpenemisestä ja ilmiön seurauksista perustuvat mittavaan tutkimukseen ja tieteellisiin tosiasioihin. Historia ei valitettavasti anna anteeksi niille, jotka eivät toimi määrätietoisesti silloin, kun jotain on vielä tehtävissä.

Talouden edessä oleva taantuma ei millään tavalla vähennä ilmastonmuutoksen torjunnan tarpeellisuutta. On meistä kiinni, näivettyykö Suomen talous takertumalla menneisyyteen (Puhemies: 5 minuuttia!) vai tarttuuko se muutoksen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Kommentit

Kommentit

Kommentoi