Täysistuntopuheenvuoro: Merentutkimuslaitoksen toimintojen järjestäminen

 |  Ei kommentteja

Arvoisa puhemies! Merentutkimuslaitoksen uudelleenjärjestelyjä koskeva hallituksen esitys on ollut yksi hankalimpia asioita liikennevaliokunnassa tällä syyskaudella. Olin pitkään varma, ettei esityksen kaltainen hajauttaminen voi mitenkään toimia. Tunnustan rehellisesti, että kriittinen ja epäilevä olen edelleen, vaikka päätinkin lopulta tulla valiokunnan hyvän mietinnön ja lausumien taakse.

Esityksessä Merentutkimuslaitoksen nykyiset tehtävät jaetaan Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kesken siten, että fysikaalinen tutkimus, meriturvallisuus ja ilmastonmuutokseen liittyvät tehtävät siirretään Ilmatieteen laitokseen ja meribiologiaan ja -kemiaan liittyvä merentutkimus Suomen ympäristökeskukseen. Esityksen tavoitteet Itämeren tutkimuksen ja kokonaisvaltaisen tutkimusotteen vahvistamisesta ovat sinänsä kannatettavia ja suorastaan erinomaisia, mutta Merentutkimuslaitoksen lakkauttamisessa ja toiminnan hajauttamisessa on myös vaara, että nimenomaan kokonaisvaltainen tutkimusote kärsii. Sekä liikenne- ja viestintävaliokunta että ympäristövaliokunta ovat todenneet, että esityksen mukaisessa toimintojen jakautumisessa on ennakoitavissa vaara merentutkimuksen kokonaisvaltaisuuden hajoamisesta, kun fysikaalinen tutkimus ja toisaalta biologinen ja kemiallinen merentutkimus hajautetaan kahteen eri laitokseen ja useaan eri toimipisteeseen.

Arvoisa puhemies! Valiokunta sai asiantuntijakuulemisissa hyvin erilaisia ja ristiriitaisiakin tietoja siitä, miten järkevää fysikaalisen merentutkimuksen erottaminen biologisesta ja kemiallisesta tutkimuksesta lopulta on. Osa asiantuntijoista vakuutti, että kyseessä on eurooppalainen trendi nimenomaan eriyttämisen suuntaan, kun taas osa piti kansainvälistä tutkimuskehitystä päinvastaisena ja nimenomaan yhdistämistä ja keskittämistä puoltavana. Kaikkein tärkein tavoite tulee olla, että esitys ja sen toteuttaminen vahvistaa Suomen korkeatasoista ja kansainvälisesti arvostettua merentutkimusta eikä heikennä sitä. Tämä edellyttää tässä tilanteessa erityisesti kunnianhimoista tutkimuksen koordinointia ja riittävää rahoitusta.

Myöskään käytännön tutkimustyö eri toimipisteissä ei saa hankaloitua. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskukseen esitetyn Merikeskuksen osalta toiminta sijoittuisi kolmeen eri toimipisteeseen. Liikennevaliokunta paitsi kuuli paljon asiantuntijoita myös vieraili sekä nykyisessä Merentutkimuslaitoksessa että Ilmatieteen laitoksessa ja Suomen ympäristökeskuksessa. Kuulemisten ja vierailujen jälkeen itseäni jäi erityisesti huolettamaan, onnistuuko laboratoriotöiden koordinointi ja mahdollinen näytteiden kuljetus ja henkilöstön siirtymiset toimipaikasta toiseen ilman, että käytännön tutkimus vaikeutuu. Valiokuntakuulemisessa kävi myös ilmi, että valtiolla on valmiudet siirtää Suomen ympäristökeskuksen ja siihen ensi vuoden alusta kuuluvan Merikeskuksen toiminnat Viikin kampusalueelle. Suomen ympäristökeskuksen siirtyminen Viikkiin mahdollistaisi myös hallituksen nykyistä esitystä laajemman Merikeskuksen perustamisen.

Arvoisa puhemies! Pidänkin kaikkein tärkeimpänä osana liikennevaliokunnan mietinnössä 1. lausumaa, jossa edellytetään, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Suomen ympäristökeskuksen toimintojen siirtämisessä Viikin kampusalueelle. Samassa lausumassa edellytetään, että hallitus selvittää myös mahdollisuudet perustaa esitystään laajemman Merikeskuksen Viikkiin. Tällöin tulevaisuuden monitieteisessä Merikeskuksessa voisi toimia sekä Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja nyt lakkautettavan Merentutkimuslaitoksen merentutkimus että mahdollisesti myös muut Viikin kampusalueen meribiologian ja ympäristötutkimuksen yksiköt. Viikin Merikeskus voisi toimia hyvin sekä monitieteisyyttä että käytännön sujuvuutta palvelevana yksikkönä.

Arvoisa puhemies! Monitieteisen merentutkimuksen laadun turvaaminen tarvitsee uudessa tilanteessa erityisesti kahta asiaa: asianmukaisen rahoituksen turvaamista ja merentutkimuksen kehittämisen ja rahoituksen kunnollista seurantaa ja koordinointia. Myöskään merentutkimusalus Arandan toiminta ei saa kärsiä siitä, että sen ohjaus- ja operointimenot tulevat uudessa tilanteessa jakautumaan Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kesken. Valiokunnan 2. lausuma on siten myös erityisen tärkeä, sillä siinä edellytetään, että Arandan rahoitus turvataan niin, että sillä on mahdollisuus suorittaa vuosittain vähintään 120 tutkimusvuorokautta.

Arvoisa puhemies! Maailman saastunein meri eli Itämeri tarvitsee parasta mahdollista tutkimustietoa suojelutoimien tueksi. Esimerkiksi vuonna 2002 hyväksytyn Itämeren suojeluohjelman tavoitteiden jatkaminen ei saa kärsiä merentutkimuksen uudelleenjärjestelyistä.

Arvoisa puhemies! Näillä kriittisillä huomioilla olen valmis hyväksymään hallituksen esityksen ja uskon, että myös ministerit ottavat vakavasti huomioon niin valiokuntien kuin opposition vastalauseenkin kritiikin esityksen toimeenpanovaiheessa.

Kommentit

Kommentit

Kommentoi